Tutkimuksessa on analysoitu lähes tuhannen ihmisen painajaisten sisältöä COVID-19-pandemian aikana. Frontiers in Psychology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että koronavirus oli vaikuttanut yli puoleen raportoiduista pahoista unista.
Tutkimus perustuu unien joukkoistamiseen. Yli 4000 ihmistä vastasi kyselyyn COVID-19-poikkeusolojen kuudennella viikolla Suomessa. Kysely julkaistiin Helsingin Sanomissa unista kertovan artikkelin yhteydessä. Noin 800 vastaajaa kertoi myös näkemistään unista.
– Oli mielenkiintoista havaita toistuvia unisisältöjä, jotka heijastivat COVID-19-poikkeusolojen apokalyptistä tunnelmaa, kertoo professori Anu-Katriina Pesonen, Helsingin yliopiston Sleep & Mind -tutkimusryhmän johtaja.
– Tulokset antoivat meille mahdollisuuden spekuloida, että unien näkeminen poikkeuksellisissa olosuhteissa on yksilöiden välisen jaetun tietoisuuden muoto, hän jatkaa.
Painajaisissa toistuivat pandemiaan liittyvät teemat
Pesonen ja hänen tiiminsä käänsivät unien sisällön suomen kielestä englanninkielisiin sanaluetteloihin ja käyttivät analysoinnissa tekoäly-pohjaista lähestymistä, jossa etsitään usein esiintyviä sanayhdistelmiä. Tietokone rakensi tilastolliseen yhteisesiintyvyyteen perustuvia ”uniklustereita” usein esiintyvistä sana-assosiaatioista ja niiden verkostoista. Uniassosiaatiot olivat siten kuin unisisältöhiukkasia, eivätkä kokonaisia unikertomuksia.
Uniklusterit olivat usein temaattisia, ja yli puolessa painajaismaisista klustereista oli pandemiaan liittyvää sisältöä. Tällaisia oli epäonnistuminen turvavälien pitämisessä, koronavirustartunta, maskit ja suojavarusteet, dystopia ja maailmanloppu.
Esimerkiksi uniklusterissa, joka nimettiin ”Turvavälin huomiotta jättäminen”, oli sana-assosiaatioita kuten virhe-halaus, halaus-kättely, kättely-rajoittaminen, kättely-etäisyys, turvaväli-unohdus, väkijoukko-rajoittaminen ja väkijoukko-juhlat.
– Tutkimuksessa käytetty laskennallinen analytiikka on uutta unitutkimuksessa, Pesonen huomauttaa. Toivommekin tulevaisuudessa näkevämme lisää tekoälyavusteista unien tutkimusta.
Uutta tietoa stressistä pandemian aikana
Tutkimus tarjosi myös joitain oivalluksia ihmisten nukkumistavoista ja stressitasoista pandemian poikkeusolojen aikana. Esimerkiksi yli puolet vastaajista ilmoitti nukkuneensa enemmän kuin ennen, vaikka 10 prosentilla oli vaikeampaa nukahtaa ja yli neljänneksellä esiintyi useammin painajaisia.
Ei ole yllättävää, että yli puolet tutkimuksen osanottajista kertoi stressin lisääntyneen, mikä taas oli yhteydessä pahojen unien näkemiseen. Eniten stressaantuneilla oli myös enemmän pandemiasisältöisiä unia.
Uni on keskeinen tekijä mielenterveydessä. Toistuvat, voimakkaat painajaiset voivat viitata traumaperäiseen stressiin. Unien sisältö ei ole täysin satunnaista, mutta se voi olla tärkeä avain, joka auttaa ymmärtämään, mikä on stressin, trauman ja ahdistuksen kokemuksen ydin.
Lisätietoja
Anu-Katriina Pesonen, professori
Puh. 040 754 4942
Sähköposti: anukatriina.pesonen@helsinki.fi
Viite: Anu-Katriina Pesonen, Jari O. Lipsanen, Risto Halonen, Marko Elovainio, Nils s. Sandman, Juha-Matti Mäkelä, Minea Antila, deni Beckhard, Hanna M. Ollila ja Liisa Kuula: Pandemic dreams: network analysis of dream content during the COVID-19 lockdown. Frontiers in Psychology DOI: 10.3389/fpsyg.2020.573961