Raskausmyrkytys eli pre-eklampsia on maailmanlaajuisesti johtavia syitä äiti- ja lapsikuolleisuuteen sekä äidin ja lapsen sairastuvuuteen. Pre-eklampsia ilmenee noin viidessä prosentissa raskauksista.
Raskausmyrkytyksessä äidin verenpaine kohoaa, ja lapsi syntyy usein ennenaikaisesti ja pienipainoisena.
Vaikka istukan syntyminen parantaa äidin pre-eklampsian, sairauden syntymekanismi on yhä epäselvä.
– Onnistuneen raskauden kannalta on keskeistä, että äidin immuunijärjestelmä ei tunnista sikiön perimää vieraaksi ja käynnistä hylkimisreaktiota, vaikka perimästä puolet onkin peräisin isältä, sanoo Karoliinisen instituutin professori Juha Kere.
Kere johti tutkimusta, jossa etsittiin yhteyttä raskausmyrkytyksen ja HLA-G-geenin välillä. Kyseinen geeni suojaa istukkasoluja äidin immuunireaktiolta.
Tutkimuksen tulokset on nyt julkaistu tiedelehti Lancetin julkaisemassa EBioMedicine-julkaisusarjassa.
– Tutkimus valottaa raskausmyrkytyksen perusmekanismia. Lisäksi osoitimme ensimmäistä kertaa millään eläinlajilla geenin, joka vaikuttaa suoraan syntyvien yksilöiden sukupuolijakaumaan, sanoo tutkimuksen päätutkija, tutkijatohtori Satu Wedenoja Helsingin yliopistosta ja HUSista.
Poikia syntyi vähemmän pre-eklampsiaraskauksissa
Tutkijat selvittivät syntymärekisterin 1,79 miljoonan synnytyksen ja suomalaisen raskausmyrkytystutkimuksen aineiston perusteella, että pre-eklampsiaraskauksissa poikia syntyi odotettua vähemmän. Tämä koski erityisesti hyvin ennenaikaisia synnytyksiä, joissa vastasyntyneet olivat pienipainoisia.
Tutkimuksen mukaan tietyt HLA-G-geenin muodot liittyivät syntyvien lasten sukupuolten väliseen jakaumaan, sikiöiden selviytymiseen ja raskausmyrkytykseen.
Tulokset osoittivat, että luonnonvalinta vaikuttaa sikiön HLA-G-geeniin. HLA-G-geenin vanhimmat muodot lisäävät raskausmyrkytyksen ja kohtukuoleman riskiä, mutta saattavat suojata sikiötä raskaudenaikaisilta infektioilta, kuten malarialta. Tutkimuksen raskausmyrkytysistukoissa todettiin HLA-G-geenin matala ilmentyminen sekä kohonnut taso interferoni alfa-1-geenissä, joka vaikuttaa autoimmuunitauteihin ja kudoshyljintään.
– Tutkimuksen tulokset osoittavat, että luonnonvalinta toimii yhä ja se vaikuttaa syntyvän lapsen geeneihin sekä raskaudenaikaisiin ongelmiin. Tulokset myös vahvistavat aiempia havaintoja poikasikiöiden herkkyydestä äidin tulehdusreaktiolle, myöhäisille keskenmenoille ja raskausmyrkytykselle, Wedenoja kertoo.
Tutkimustulosten perusteella tutkijat ehdottavat autoimmuunisairauksiin kehitetyn lääkeaineen tutkimista raskausmyrkytyksen estossa ja hoidossa.
– Raskaudenaikainen immuunijärjestelmän toiminta vaikuttaa sikiön selviytymiseen. Turvalliseksi todettu lääke hillitsee äidin immuunivastetta ja voisi siten ehkäistä ja hoitaa raskausmyrkytystä, Wedenoja sanoo.
Lisätietoja:
Professori Juha Kere, Karoliininen instituutti
Puh. +46 734 213 550
Sähköposti: juha.kere@ki.se
LT Satu Wedenoja, HUS Naistenklinikka ja Helsingin yliopisto
Puh. +359 503 594 079
Sähköposti: satu.wedenoja@helsinki.fi
Viite: Satu Wedenoja, Masahito Yoshihara, Hindrek Teder, Hannu Sariola, Mika Gissler, Shintaro Katayama, Juho Wedenoja, Inka M. Häkkinen, Sini Ezer, Nina Linder, Johan Lundin, Tiina Skoog, Ellika Sahlin, Erik Iwarsson, Karin Pettersson, Eero Kajantie, Mikael Mokkonen, Seppo Heinonen, Hannele Laivuori, Kaarel Krjutškov, Juha Kere. Fetal HLA-G Mediated Immune Tolerance and Interferon Response in Preeclampsia. EBioMedicine. DOI: 10.1016/j.ebiom.2020.102872