Team ELMO haastaa malariahyttysen

Helsinki Challenge -tiedekilpailun semifinalisti Team ELMO iskee malariaa vastaan uudenlaisten hyttysansojen avulla. Myös uusi rokote hyttysten levittämiä tauteja vastaan on tähtäimessä.

Kongossa työskennellessään suomalainen kirurgi Mikko Aalto katseli iltaisin, miten valtavat moskiittoparvet pyrkivät ja osittain myös pääsivät sisään paikallisiin asumuksiin. Ilta illan jälkeen sama näytelmä toistui. Aalto alkoi pohtia, miten edes osan noista moskiittoparvista voisi saada ansaan ja samalla vähentää malariatartuntojen määrää.

– Mikko otti yhteyttä meihin Helsingin yliopiston malariatutkijoihin sekä Tampereen teknillisen yliopiston kuitu-ja tekstiilitutkijoihin, ja kokoonnuimme minun offiisiini pohtimaan asiaa, kertoo professori Seppo Meri, joka johtaa yhtä Helsinki Challenge -semifinalistijoukkuetta, Team ELMOa.

Luovuus oli kunniassa, kun toimivaa verkkoansaa ideoitiin: otettiin mallia lenkkareista, kokeiltiin ansan höystämistä karvoilla, sylintereillä, kartioilla, uurteilla ja pyörylöillä.

– Suoraan sanoen en alkuun suhtautunut asiaan vakavasti, mutta olin väärässä. Asia jäi kytemään ja pienen pohdinnan jälkeen idea lähti lentoon.

Luovuus oli kunniassa, kun toimivaa verkkoansaa ideoitiin: otettiin mallia lenkkareista, kokeiltiin ansan höystämistä karvoilla, sylintereillä, kartioilla, uurteilla ja pyörylöillä.

– Tamperelaiset tulostivat ideoista 3D-malleja ja me kasvatimme Helsingissä malariahyttysiä, rakensimme hyttystunnelin ja yritimme keksiä, miten saadaan hyttyset lentämään sen läpi. Houkuttimena kokeiltiin valoja ja kemikaaleja ja omaa kättä – viimeksi mainittu osoittautui varsin toimivaksi, mutta kukaan meistä ei halunnut seisoa jatkuvasti käsi hyttystunnelissa, joten piti etsiä parempi ratkaisu. Se löytyi:  hikiset sukat. Niitä aina löytyy, etenkin sählypelien jälkeen.

TOIMIVA TEKNINEN RATKAISU VALMIS – MITEN MARKKINOILLE?

Lopulta syntyi toimiva malli: verkkoansa, joka päästi hyttyset sisään mutta ei enää takaisin ulos. Tuote testattiin sekä laboratoriossa että kenttäolosuhteissa Tansaniassa.

Tekesiltä saatiin apurahaa tuotteen tekniseen kehittämiseen ja teollisen tuotannon ratkaisujen etsimiseen. Mutta millaisella bisnesmallilla sitä voitaisiin lähteä viemään markkinoille?

– Meillä tutkijoilla ei ole tarvetta tällä tienata, mutta jotta jokin yritys tätä lähtisi valmistamaan ja myymään, pitää tietysti olla myös mahdollisuus saada tuottoa.

Tarvitsemme alkupääomaa, jotta saamme tuotteen markkinoille. Missä luuraa suurisydäminen rahoittaja?

Aalto-yliopistosta saatiin tiimiin lisää osaamista, niin kaupallista kuin taiteellistakin. – Tarvitsimme ihmisiä, jotka hallitsevat tuotteistamisen ja markkinoinnin, mutta sen lisäksi tarvitsimme myös arkkitehtuurin tuntijaa: ei riitä, että tuote on toimiva, vaan sen on myös miellytettävä silmää ja sovittava paikalliseen rakennustyyliin, Meri sanoo.

Helsinki Challenge -kilpailuun Team ELMO lähti saadakseen potkua innovaationsa kaupallistamiseen sekä ennen kaikkea löytääkseen rahoittajia.

– Tarvitsemme alkupääomaa, jotta saamme tuotteen markkinoille. Missä luuraa suurisydäminen rahoittaja?

ROKOTE KAIKKIA HYTTYSTEN LEVITTÄMIÄ TAUTEJA VASTAAN?

Hyttyset levittävät monia muitakin tauteja kuin malariaa – esimerkiksi viime aikoina paljon esillä ollutta zikavirusta. Team ELMOlla on kuitenkin syynsä puhua ensisijaisesti vain malariasta.

Kehitteillä olevan rokotteen idea on se, että se muuttaa ihmisen veren myrkylliseksi hyttysille, jolloin verta imenyt hyttynen kuolee nopeasti.

– Tämä verkkoansa pyydystää lähinnä yöaikaan liikkuvia ja verta imeviä hyttysiä, koska ne pyrkivät iltaisin taloihin sisälle. Esimerkiksi zikaa, dengue-kuumetta ja Länsi-Niilin kuumetta levittävät hyttyset ovat päivälajeja, joten niiden osalta tämä ei ole yhtä toimiva konsepti, Meri selittää.

Sen sijaan Team ELMOn mission toinen osa, uusi rokote, kohdistuu kaikkia sairauksia levittäviä hyttysiä vastaan. Kehitteillä olevan rokotteen idea on se, että se muuttaa ihmisen veren myrkylliseksi hyttysille, jolloin verta imenyt hyttynen kuolee nopeasti.

– Challenge-hankkeessa keskitymme lähinnä hyttysverkkoon, joka on valmis markkinoille. Rokotetutkimus on enemmän oman tutkimusryhmäni tieteellinen projekti, ja siinä tuotteeseen on vielä pitkä matka, Meri sanoo. – Ideamme on kyllä lupaava, ja hiirikokeissa se on osoittautunut toimivaksi. Tilausta tällaiselle rokotteelle totisesti on.