Uudessa Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon selvityksessä on kartoitettu sote-palveluiden vaikuttavuustoiminnan nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita Suomessa.
Selvityksen johtopäätöksenä ehdotetaan uuden sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuskeskuksen perustamista Suomeen. Vaikuttavuuskeskusta tarvitaan tukemaan tietoon perustuvaa sote-alueita palveluiden vaikuttavuuden arvioinnissa ja kehittämisessä sekä tukemaan päätöksentekoa ja kehittämistä.
– Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjillä ja niiden maksajilla on oikeus vaatia palveluja, joista heille on hyötyä. Vaikuttavuutta edellyttävät myös päättäjät. Vaikuttavuus on eettisesti kestävin keino kohdentaa käytössä olevat voimavarat oikein, perustelee vaikuttavuuskeskusselvityksen ohjausryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Paula Risikko.
Selvityksen perusteella kansallisissa rekistereissä on jo nykyisellään paljon tietoa, jonka avulla sote-palveluiden vaikutuksista saataisiin tietoa asiakkaiden terveyteen tai hyvinvointiin, mutta tietoa ei juurikaan hyödynnetä.
– Tarve kansalliselle vaikuttavuuskeskukselle on tullut esiin kiistattomasti asiantuntijaryhmien sekä sidosryhmien tapaamisissa. Asiantuntijat ja päättäjät ovat korostaneet nykyisten tietolähteiden olevan vajaakäytöllä sote-palveluiden arvioinnissa mutta myös parhaiden käytäntöjen jakamisessa, toteaa selvitystyötä tukeneiden asiantuntijaryhmien puheenjohtaja Timo Seppälä.
Selvityksen ehdotetaan kansallisen sote-vaikuttavuuskeskuksen käynnistämistä tulevien hyvinvointialueiden yhteistyönä. Yksi hyvinvointialueista vastaisi toiminnan kansallisesta koordinaatiosta. Toiminnan painopiste olisi alueellisessa sote-palveluiden kehittämisessä.
Keskuksen toiminta edellyttää erityisesti THL:n kanssa tiivistä yhteistyötä, jotta laaturekistereitä ja muita kansallisia rekistereitä voidaan hyödyntää tehokkaasti ja kansalliset kehittämislinjaukset voidaan tehdä yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Myös muita kansallisia tietovarantoja, kuten Kelan ja Tilastokeskuksen tietoja, tulee hyödyntää keskuksen toiminnassa.
– Sote-vaikuttavuuskeskuksen kytkeminen vahvasti hyvinvointialueiden toimintaan tukee sote-palveluiden tarpeista lähtevää kehittämistä. Samalla on kuitenkin tärkeää, että THL on mukana keskuksen toiminnassa, jotta vältymme päällekkäiseltä työltä, sanoo selvityshenkilönä toiminut Helsingin yliopiston terveydenhuollon tuotantotalouden apulaisprofessori Paulus Torkki.
Selvitystyöryhmä ehdottaa, että vaikuttavuuskeskus käynnistetään keskuksen omistajien ja valtion yhteisrahoituksella. Alussa vaikuttavuuskeskuksen kustannusarvio on kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Vakiintumisvaiheen jälkeen omistajat ja keskuksen palveluiden käyttäjät rahoittaisivat toiminnan.
Itä-Suomen yliopiston dosentti ja Vaikuttavuuden talon tutkimusjohtaja, toisena selvittäjänä toiminut Tomi Mäki-Opas kuvailee, että sote-vaikuttavuuskeskuksen tärkeitä tehtäviä sote-organisaatioille tulevat olemaan vaikuttavuuden mittaamisen tuki, tiedonkeruun ja raportoinnin hyvien käytäntöjen levittäminen sekä jo olemassa olevien rekistereiden ja muiden vaikuttavuusdatojen laajemman hyödyntämisen edistäminen.
Lue selvityksen loppuraportti kokonaisuudessaan täältä.
Lisätietoja:
Paulus Torkki, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto, 050 338 5500, paulus.torkki@helsinki.fi
Tomi Mäki-Opas, tutkimusjohtaja, dosentti, Vaikuttavuuden talo, Itä-Suomen yliopisto, 050 323 40 20, tomi.maki-opas@uef.fi
Timo Seppälä, asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, 040 518 0328, timo.seppala@amgen.com
Paula Risikko, kansanedustaja, ohjausryhmän puheenjohtaja, 050 511 3107, paula.risikko@eduskunta.fi