Loma- ja työmatkoja tropiikkiin tekevät ihmiset kuljettavat antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita mukanaan kotimaihinsa. Tropiikissa lomailleista 20–70 prosenttia kantaa elimistössään resistenttejä bakteereita, kertoo asiaa tutkiva, infektiosairauksiin erikoistuva lääkäri Tuomas Aro.
Osuus vaihtelee muun muassa matkakohteen mukaan.
— Syöpä- ja keskoshoito ja kaikki leikkaukset nojaavat toimiviin antibiootteihin — ja me olemme menettämässä ne. Antibioottiresistenssi kasvattaa terveydenhuollon kustannuksia ja on maailman suurimpia terveysuhkia.
Uhkaa torjuttaessa olisi tärkeä huomioida matkailijoiden lisäksi myös konfliktien ja katastrofien liikkeelle ajamat ihmiset, Aro sanoo.
— Maailmassa on kymmeniä miljoonia pakolaisia ja turvapaikanhakijoita, joiden terveydestä ei tiedetä tarpeeksi.
300 000 tropiikinkävijää vuodessa
Aro kollegoineen paneutui aiheeseen käymällä läpi HUSin sairaaloiden potilasaineistoa vuosilta 2010–2017. Sairaaloissa riskiryhmiin luokiteltujen näytteitä tutkittiin 41 eri maasta tulleilta 447 potilaalta. Lähes puolelta heistä löytyi jokin resistentti bakteeri.
— Resistenttejä suolistobakteereita löytyi joka kolmannelta testatulta. Osuus on hyvin samanlainen matkailijoilla ja turvapaikanhakijoilla.
Näiden ryhmien koot ovat kuitenkin aivan erilaiset.
— Ennen koronapandemiaa suomalaisia kävi tropiikissa vuosittain arviolta 300 000, kun taas turvapaikkahakemuksia tehdään noin 5 000 vuodessa.
Hoitoa järjestävien ja antibiootteja valitsevien pitäisi olla nyt hereillä.
— Paperittomien ja muiden heikossa asemassa olevien terveydenhuoltoa ei kannata laiminlyödä.
Tuomas Aro kertoi turvapaikanhakijoilta löydetyistä moniresistenteistä bakteereista Tiedekulman Uuden tiedon klubilla 2.9. Hän tekee aiheesta väitöstutkimusta professori Anu Kanteleen ryhmässä.
Katso esitystallenne Tuomas Aron esityksestä Tiedekulman Uuden tiedon klubilla.
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 8/2020.