Piilevä hampaan juurikärjen tulehdus on hyvin yleinen; jopa neljänneksellä suomalaisista aikuisista on vähintään yksi sellainen. Tulehdus havaitaan yleensä sattumalta röntgenkuvista.
– Potilaat, joilla oli hoitamattomia, juurihoidon tarpeessa olevia hampaita, sairastuivat sepelvaltimotautikohtaukseen 2,7 kertaa yleisemmin kuin potilaat, joilla ei ollut tällaisia hampaita, toteaa tutkija John Liljestrand.
Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston suu- ja leukasairauksien osastolla yhteistyössä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Sydän- ja keuhkokeskuksen kanssa ja julkaistiin Journal of Dental Research -tiedelehden uusimmassa numerossa.
Hampaan juurenkärjen tulehdus eli apikaaliparodontiitti, on elimistön puolustusreaktio hammasytimen mikrobi-infektiolle. Juurenkärjen tulehduksen tavallisin aiheuttaja on karies eli hampaiden reikiintyminen.
Nykyään tiedetään yhä enemmän suun tulehduksien yhteyksistä moniin kroonisiin yleissairauksiin. Esimerkiksi parodontiittia, joka on hampaita ympäröivien kudosten tulehduksellinen sairaus ja joka johtaa elimistön matala-asteiseen tulehdukseen, pidetään sepelvaltimotaudin ja diabeteksen itsenäisenä riskitekijänä. Hampaan juurenkärjen tulehdusta on tässä asianyhteydessä tutkittu verrattain vähän, vaikka sekin on ilmeisesti yhteydessä matala-asteiseen tulehdukseen.
Tutkimuksen aineisto koostui 508 suomalaisesta koehenkilöstä (keski-ikä 62 vuotta), jotka kokivat sydänoireita tutkimushetkellä. Sepelvaltimoiden tila tutkittiin varjoainekuvauksella; 36 %:lla oli vakaa sepelvaltimotauti, 33 %:lla oli sepelvaltimotautikohtaus ja 31 %:lla ei ollut merkittävää sepelvaltimotautia. Hampaan juurenkärjen tulehdusmuutokset tutkittiin hampaiston ja leukojen panoraamaröntgenkuvauksella, ja jopa 58 %:lla todettiin yksi tai useampi tulehdusmuutos. Tutkimuksessa havaittiin myös, että juurenkärjen tulehdukset olivat yhteydessä korkeisiin tavallisen aiheuttajabakteerin vasta-ainepitoisuuksiin seerumissa. Tämä osoittaa, että suun tulehduksien vaikutus ulottuu myös muualle kehoon. Tilastollisissa analyyseissä huomioitiin ikä, sukupuoli, tupakointi, tyypin 2 diabetes, painoindeksi, parodontiitti ja hampaiden lukumäärä sekoittavina tekijöinä.
Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat maailmanlaajuisesti yli 30 % kuolemantapauksista. Niitä voi ennaltaehkäistä esimerkiksi terveellisellä ruokavaliolla, painonhallinnalla, liikunnalla ja tupakoimattomuudella. Sydänterveyttä silmällä pitäen kannattaa ehkäistä ja hoitaa suun tulehdukset, koska ne ovat hyvin yleisiä ja usein oireettomia. Tulehtuneen hampaan juurihoito saattaa pienentää sydäntautiriskiä, mutta lisätutkimuksia aiheesta tarvitaan.
Lähde: Liljestrand JM, Mäntylä P, Paju S, Buhlin K, Kopra KAE, Persson GR, Hernandez M, Nieminen MS, Sinisalo J, Tjäderhane L, Pussinen PJ. Association of Endodontic Lesions with Coronary Artery Disease. J Dent Res 2016.
Lisätietoja:
John Liljestrand
Suu- ja leukasairauksien osasto
Puh. 050 3543975
Sähköposti: john.liljestrand@helsinki.fi
Yliopistotutkija Pirkko Pussinen
Clinicum/Suu- ja leukasairauksien osasto
Puh. 050 4482491
Sähköposti: pirkko.pussinen helsinki.fi