Nuoren psykologinen toimintakyky säilyy ylipainosta huolimatta

Ylipainoisilla nuorilla ei ilmene enempää mielenterveyden häiriöitä kuin normaalipainoisilla ikätovereillaan. Heillä on kuitenkin useammin vääristyneitä ruokailutottumuksia ja kliiniseen syömishäiriöön viittaavia oireita.

LL Mauno Mäkinen tutki väitöstyössään ylipainoon ja lihavuuteen liittyviä psykologisia tekijöitä ja psykiatrisia häiriöitä yläasteikäisillä nuorilla. Tutkimukseen osallistuvat nuoret olivat iältään keskimäärin 14,5 vuotiaita, ja mukana oli 659 tyttöä ja 711 poikaa.

Nuoret täyttivät koulutunnilla kyselylomakkeen, jonka avulla kartoitettiin heidän itsetuntoaan, kehonkuvaan ja syömiskäyttäytymiseen liittyviä ajatuksia, asenteita ja toimintatapoja sekä elämäntapoja. Nuoret arvioivat painonsa ja pituutensa, minkä lisäksi kouluterveydenhoitajat punnitsivat ja mittasivat heidät. Osa nuorista (86 tyttöä, 96 poikaa) osallistui lisäksi nuorisopsykiatrian erikoislääkärin suorittamaan puolistrukturoituun diagnostiseen haastatteluun, ja osaa nuorista (78 tyttöä, 88 poikaa) seurattiin vuoden ajan; seurantaryhmään kuuluvat täyttivät minäkuvaa kartoittavan kyselylomakkeen seurannan alussa ja lopussa.

– Valtaosalla ylipainoisista ja lihavista nuorista psykologinen toimintakyky oli hyvä eikä heillä ilmene normaalipainoisia ikätovereitaan useammin elämänaikaisia tai ajankohtaisia mielenterveyden häiriöitä. Heillä oli kuitenkin useammin ongelmallinen kehonkuva, kliiniseen syömishäiriöön viittaavia oireita ja vääristyneitä ruokailutottumuksia kuin normaalipainoisilla ikätovereilla, väittelijä toteaa.

Ylipainoiset ja lihavat nuoret ilmoittivat seurustelleensa selkeästi harvemmin kuin normaalipainoiset ikätoverinsa, ja ylipainoiset ja lihavat pojat harrastivat liikuntaa merkitsevästi vähemmän kuin normaalipainoiset ikätoverinsa.

– Vuoden seurannassa normaalipainoisilla tytöillä minäkuvan havaittiin kehittyvän merkitsevästi paremmin ylipainoisiin ja lihaviin tyttöihin verrattuna; erot olivat suurimmat seksuaalisessa ja ammatillisessa minäkuvassa, Mäkinen kertoo.

Väitöskirja on luettavissa E-thesis -palvelussa

Väittelijän yhteystiedot:
Sähköposti: mauno.makinen@hus.fi