Puuroutuuko puhe? Onko toisen puolen käsi tai jalka voimaton? Hätänumeroon 112 soittaminen on ainoa oikea ratkaisu, sillä kyse on todennäköisesti aivoinfarktista, tähdentää neurologian emeritusprofessori Markku Kaste.
— Ei tule jäädä arvuuttelemaan.
Aivoinfarktin toinen nimitys, aivovaltimotukos, kertoo, mistä hengenvaarallisessa sairauskohtauksessa on kyse. Sen aiheuttaa aivovaltimon verihyytymä, joka tukkii valtimoveren kulun ja estää hapen kulun aivoihin.
Kun osa aivoista jää ilman happea, alue tuhoutuu. Noin 16 500 suomalaista sairastuu vuosittain aivoinfarktiin ja heistä noin 2 500:n aivoinfarkti uusiutuu vuoden sisällä.
Oireet vaihtelevat aivoinfarktin paikasta ja laajuudesta riippuen. Esimerkiksi roikkuva suupieli, kaksoiskuvien ja muiden näköhäiriöiden kokeminen sekä huimaus ja sekavuus kuuluvat melko tyypillisiin oireisiin. Yleensä oireet ilmenevät muutamassa minuutissa.
Pääkaupunki näyttää mallia
Suomessa aivoinfarktien hoitoketju on kehitetty huippunsa. Yliopistosairaaloissa ja keskussairaaloissa aivoinfarktin syy eli verihyytymä liuotetaan lääkkeellisesti.
— Mitä nopeammin aivoinfarktipotilas pääsee liuotushoitoon tai tukos poistetaan mekaanisesti, sen paremmat mahdollisuudet hänellä on selviytyä ja toipua hyvin, Kaste sanoo.
Kaste on liuotushoidon pioneereja. Hän kehitti menetelmän yhdessä Heidelbergin yliopiston neurologian professorin kanssa.
Viime vuonna liuotushoitoa sai Meilahden sairaalan ensiavussa lähes 300 potilasta. Hoito voitiin antaa tapauksesta riippuen noin yhdeksään tuntiin saakka oireiden alusta.
Toisessa hoitomuodossa verihyytymä poistetaan mekaanisesti. Menetelmää käytetään, kun hyytymä sijaitsee suuressa aivovaltimossa. Viime vuonna tällä tavoin hoidettiin yli 250 potilasta Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa. Hoitoa on mahdollista antaa noin 24 tuntiin asti oireiden alkamisesta.
Tehokkaan hoidon ansiosta Hyks on yltänyt maailmanennätykseen: aivoinfarktipotilaiden kuolleisuus on maailman matalin.
Elämäntapoja täytyy korjata
Usein sairastumisen taustalla on korkea verenpaine ja kolesteroli. Näihin liittyvät usein sydän- ja verisuonisairaudet sekä sydämen toimintahäiriöt.
Lääkäri määrää aivoinfarktipotilaalle veren rasva-arvoja laskevan statiinilääkityksen, verenpainelääkityksen ja tukoksen estolääkityksen.
Potilaan täytyy myös rukata elämäntapojaan. Liikunnasta pitäisi tulla osa arkea. Koville rasvoille, tupakalle ja liialle suolalle on jätettävä jäähyväiset.
Joustaako työelämä?
Vajaa puolet työikäisistä aivoinfarktipotilaista toipuu ja kuntoutuu niin hyvin, että he voivat palata takaisin työelämään. Usein työnkuvaa täytyy silti viilata. Ratkaisevaa on sairastuneen motivaatio.
Myös aivoinfarktin laajuus vaikuttaa työkykyyn. Työpaikan mahdollisuudet räätälöidä työnkuvaa vaihtelevat paljon.
— Raskasta ruumiillista työtä tekevän on vaikea palata entiseen ammattiinsa. Myös vaativaa tietotyötä tekevälle paluu työhön voi olla vaikea, ellei hän saa tehdä osin kevennettyä työpäivää tai etätöitä, Kaste toteaa.
Miksi nuori sairastuu?
Osastonylilääkäri Jukka Putaala hoitaa Hyksin neurologian klinikalla alle 50-vuotiaita aivoinfarktipotilaita. Aivoinfarktit ovat yleistyneet yhä nuoremmilla.
— Yksi selitys on diagnostiikan tarkentuminen: kuvantamistekniikat paljastavat jo sairauden varhaisvaiheen.
Myös liikalihavuus ja 2-tyypin diabetes ovat yleistyneet. Joidenkin nuorten potilaiden aivoinfarktin taustalla on huumeiden käyttö.
Sairauden puhkeamiseen heijastuu geenien ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutus. Putaala osallistuu kansainväliseen SECRETO-tutkimukseen, joka hakee selkoa aivoinfarktin syntyyn.
— Noin puolet alle 50-vuotiaiden aivoinfarktien syistä jää epäselväksi. Sen sijaan yli 65-vuotiailla kaksi kolmasosaa sairauden syistä saadaan selvitettyä.
Artikkeli on ilmestynyt Yliopisto-lehdessä Y/04/19.