Vuosi sitten Helsingin ja Århusin yliopistojen tutkijat julkaisivat tutkimuksen, jonka mukaan meluherkkyys näkyy siitä kärsivien henkilöiden kuulojärjestelmän toiminnassa. Nyt tutkijat ovat havainneet, että meluherkkyys liittyy myös aivojen harmaan aineen määrään aivoalueilla, jotka aiemmissa tutkimuksissa on liitetty havainnointiin sekä tunne- ja aistitietojen käsittelyyn.
Tavallista suurempi harmaan aineen määrä saattaa viitata siihen, että meluherkkien aivot tarvitsevat äänen käsittelyyn normaalia enemmän hermostollisia voimavaroja
– Löysimme laajempia harmaan aineen alueita meluherkkyydestä kärsivien henkilöiden otsalohkosta, hippokampuksesta ja oikean aivosaaren alueilta. Nämä alueet ovat osa verkostoa, joka vastaa kuulemiskokemuksesta, sanoo tutkija Marina Kliuchko, NeuroImage-tiedelehdessä julkaistun tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja.
Tutkimuksessa mitattiin aivokuvantamisen keinoin harmaan aineen määrää, aivokuoren paksuutta sekä muita anatomisia muuttujia 80 koehenkilöltä, joista osa kärsi meluherkkyydestä. Tulokset tuovat lisätietoja meluherkkyyteen liittyvistä fysiologisista mekanismeista.
– Uusien tulosten mukaan meluherkkyyteen voi liittyä myös meluherkkien korostunut tietoisuus tuntemuksista, joita melu heissä aiheuttaa. Siihen viittaa harmaan aineen määrä oikean aivosaaren etupuolella. Alueen tiedetään olevan tärkeä ulkoisten aistihavaintojen ja sisäisten tuntemusten yhdistämisessä, Kliuchko sanoo.
Marina Kliuchko väitteli syyskuussa Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta aiheesta “Noise sensitivity in the function and structure of the brain”. Hän työskentelee tällä hetkellä tutkijana Århusin yliopistossa.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis palvelussa.
Lue myös: Meluherkkyyden taustalla aivojen kuulotoimintojen muutokset.