Kuntien tarjoama maksuton ehkäisy vähentää teiniraskauksia, mutta nuorten yhdenvertaisuus ei toteudu

Maksuton ehkäisy ja apteekista saatava jälkiehkäisy ilman ikärajaa ovat yhteydessä teiniraskauksien vähenemiseen Suomessa. Ehkäisypalveluiden tarjonta vaihtelee suuresti kunnittain, mikä asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan. Maanlaajuinen maksuton ehkäisy parantaisi nuorten yhdenvertaista kohtelua.

Teiniraskaudet eli alle 20-vuotiaiden synnytykset ja raskaudenkeskeytykset ovat vähentyneet Suomessa 2000-luvun alusta lähtien.

Helsingin yliopistossa tutkittiin teiniraskauksien määrällisiä muutoksia sadassa suurimmassa suomalaiskunnassa vuodesta 2000 vuoteen 2018. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuntien ehkäisypalveluiden, erityisesti maksuttoman ehkäisyn, ja jälkiehkäisyn saatavuuden vaikutuksia nuorten naisten raskauksiin. Jälkiehkäisy ilman reseptiä tuli saataville koko Suomessa ilman ikärajaa vuonna 2015.

Tutkimus on julkaistu arvostetussa BMJ Open -tiedejulkaisussa.

Tutkimuksen tulokset vahvistivat, että maksuton ehkäisy ja apteekista saatava jälkiehkäisy ilman ikärajaa ovat yhteydessä teiniraskauksien vähenemiseen.

 – Lähes kaikki teiniraskaudet ovat ei-toivottuja, joten niiden väheneminen on nuorten hyvinvoinnin kannalta erittäin toivottava ja hyvä kehityssuunta, kertoo naistentauteihin ja synnytyksiin erikoistuva lääkäri, tohtorikoulutettava Eerika Jalanko.

Asialla on merkitystä kuntatalouden kannalta, sillä raskaudenkeskeytysten vähentyessä myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käynnit vähenevät.

Yhdenvertaiset ehkäisypalvelut tukemaan nuorten hyvinvointia

Suomessa on 309 kuntaa, jotka kaikki ovat itsenäisesti vastuussa ehkäisypalveluidensa järjestämisestä. Osa kunnista tarjoaa kaikki ehkäisymenetelmät maksutta ja osa rajoitetusti erilaisin ehdoin. Tilanne on nuorille varsin eriarvoinen asuinkunnasta riippuen.

– Tämän tutkimuksen valossa suosittelemme maksuttoman ehkäisyn tarjoamista kaikille nuorille asuinkunnasta riippumatta. Tämä tasa-arvoistaisi nuorten kohtelua, professori Oskari Heikinheimo painottaa.

Maksuttoman ehkäisyn lisäksi hyvin järjestetyillä ja helposti lähestyttävillä ehkäisypalveluilla sekä laadukkaalla ehkäisyneuvonnalla on merkitystä. Ne auttavat nuorta valitsemaan eri ehkäisymenetelmistä itselleen sopivimman.

– Matalan kynnyksen ehkäisypalvelut mahdollistaisivat samalla myös nuoren kohtaamisen entistä paremmin. Tällöin mahdollisiin huolenaiheisiin voitaisiin tarttua ajoissa ja ohjata nuori tarvittaessa tuen piiriin, Heikinheimo huomauttaa.

Lisätietoja

Eerika Jalanko, LL, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto
erikoistuva lääkäri, Naistenklinikka, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
eerika.jalanko@helsinki.fi

Oskari Heikinheimo, professori, naistentaudit ja synnytysoppi, Helsingin yliopisto ja osastonylilääkäri, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
p. 050 427 1533
oskari.heikinheimo@helsinki.fi

Alkuperäisartikkeli: Jalanko E, Gyllenberg F, Krstic N, et al: Municipal contraceptive services, socioeconomic status and teenage pregnancy in Finland: a longitudinal study. BMJ Open 2021;11:e043092. DOI: 10.1136/bmjopen-2020-043092