Säätiön tarkoitus on tukea syöpätutkimusta, erityisesti harvinaiseen ruoansulatuskanavan tukikudoksen pehmytkudossarkoomaan (GIST) keskittyvää tutkimusta. Tämä syöpä ilmenee tavallisesti joko mahalaukussa tai ohutsuolessa.
– Olemme suuntautuneet erityisesti GIST:iin, joka aina 2000-luvulle asti oli erittäin tappava syöpä. Vielä kymmenisen vuotta sitten useimmat tähän syöpään sairastuneista menehtyivät vuodessa tai parissa diagnoosin jälkeen, sanoo säätiön perustaja Henrik Kuningas.
Leukemialääke tehosi
Suuri läpimurto saavutettiin vuonna 2001, kun syöpähoitoon saatiin uusi lääke. Siihen saakka ainoa keino GIST:n vastaisessa taistelussa oli ollut kirurginen leikkaus, sillä tavanomaiset solunsalpaajat tehoavat siihen vain harvoin. Helsingin yliopiston syöpätutkijat, professori Heikki Joensuu etunenässä, ovat olleet mukana alusta asti.
– Helsingissä on tehty työtä GIST:n parissa yli kaksikymmentä vuotta, ja olemme päässeet hyvän matkaa eteenpäin. Lahjoituksen avulla meidän mahdollisuutemme ymmärtää ja hoitaa GIST:tä paranevat entisestään, Joensuu toteaa.
Hänen potilaansa oli maailmassa ensimmäinen, joka sai uutta Glivec-lääkettä. Sveitsiläisen lääkeyhtiön Novartisin kehittämä lääke hyväksyttiin vuonna 2001 eräiden leukemiatyyppien hoitoon. Joensuu ja hänen työtoverinsa huomasivat, että lääke puree myös GIST:iin.
– Yhdessä kolmen suuren amerikkalaisen Bostonissa, Philadelphiassa ja Portlandissa sijaitsevien syöpäkeskusten kanssa me tutkimme imatinibia, Glivecin vaikuttavaa ainetta. Imatinibia käytettiin tuolloin ensisijaisesti erään leukemiatyypin hoitoon, mutta meidän tutkimuksistamme ilmeni, että imatinibi on tehokas myös GIST:n hoidossa, sillä se estää syöpäsolujen lisääntymiseen vaikuttavan valkuaisaineen toimintaa, Joensuu kuvailee.
GIST diagnosoidaan noin sadalle suomalaisella vuosittain. Lääkkeen ansiosta heidän ennusteensa on nykyisin paljon parempi.
– Heikki ja hänen ryhmänsä ovat osoitus siitä, kuinka tärkeää kansainvälinen verkostoituminen on suomalaiselle syöpätutkimukselle ja -hoidolle, Henrik Kuningas sanoo.
Huipulla pysyminen vaatii panostusta
Tämä on ensimmäinen kerta, kun Luise ja Henrik Kuninkaan säätiö on lahjoittanut rahaa Helsingin yliopistolle. Säätiö on kuitenkin tukenut suomalaista syöpätutkimusta jo vuodesta 1998 järjestämällä niin sanottuja GIST-symposiumeja sekä Suomessa että ulkomailla. Viimeisin symposium pidettiin Oxfordissa vuonna 2012.
– Symposiumit tarjoavat syöpätutkijoille mahdollisuuden tavata ja keskustella tutkimustuloksista sekä käynnistää kansainvälisiä yhteistyöprojekteja, Kuningas huomauttaa.
Hänen mukaansa kaikenlaisen syöpätutkimuksen mukana pysyminen on sinänsä valtava työ.
– Muut maat juoksevat niin kovaa vauhtia, että pienellä Suomella on täysi työ pysytellä mukana.
Kuningas on kuitenkin sitä mieltä, että Suomessa on hyvät mahdollisuudet tehdä huippulaatuista syöpätutkimusta.
– Meillä on Suomessa maailman huippuluokkaa olevia syöpätutkimusryhmiä, esimerkiksi Heikki Joensuun ja Kari Alitalon tutkimusryhmät. Myös syöpägenetiikan alalla tehdään meillä korkealaatuista työtä.
Kuninkaan näkemyksen mukaan nämä valttikortit auttavat Suomea kansainvälisen syöpätutkimuksen huipulle.
– Mutta resursseja tarvitaan. Siksi me haluamme tukea Helsingin yliopiston lääketieteellistä tiedekuntaa.
Kuninkaan säätiön lahjoitus yliopiston lääketieteelliselle tutkimusalueelle on osa vastinrahaohjelmaa, jossa valtio myöntää aina kolmeen euroon saakka lisätukea jokaista lahjoitettua euroa kohti. Rahoituskampanjan tulokset ovat ylittäneet kaikki odotukset: yliopisto on saanut lahjoituksina 48 miljoonaa euroa, joista 34 miljoonaa on oikeutettu täydentävään tutkimusrahoitukseen. Lääketiede on yksi eniten lahjoituksia saaneista tutkimusaloista, ja sen täydentävään tutkimusrahoitukseen oikeuttava lahjoitussumma on 6 miljoonaa euroa.