Tutkimukseen osallistui 88 tupakoimatonta naista, joilla oli todettu aikuisiällä kehittynyt astma tai ympäristöherkkyys, sekä terveitä verrokkihenkilöitä. Osalla astman kehittyminen ja oireet liittyivät kosteusvauriorakennuksiin. Tutkimuksessa verrattiin ryhmien geeniprofiileja (RNA-merkkiaineprofiileja) toisiinsa. Merkkiaineprofiilit tunnistettiin nenän limakalvolta ja veren valkosoluista moderneilla biolääketieteen menetelmillä.
Ympäristöherkät haluttiin ottaa mukaan tutkimukseen, koska ympäristöherkillä voi olla samantyyppistä pitkittyvää sisäilmaan liittyvää oireilua kuin astmapotilailla ja astmapotilaissa on enemmän ympäristöherkkiä kuin väestössä keskimäärin. Ympäristöherkät henkilöt saavat erilaisia oireita ympäristöissä, jotka eivät suurimmalle osalle ihmisistä aiheuta oireita. Nämä oireet eivät selity ympäristötekijöiden vaikutuksilla.
Kosteusvaurioihin liittyvästä astmasta ei löytynyt erityistä geeniprofiilia, mutta ympäristö-herkkyydestä löytyi
Astmapotilailla, joiden astman kehittyminen ja oireilu liittyi kosteusvaurioon, ei todettu erityistä merkkiaineprofiilia, joka erottaisi sen muista ryhmistä.
– Yllättävä löytö tutkimuksessa oli, että ympäristöherkkyyspotilaiden merkkiaineprofiili erottui muista ryhmistä, kertoo professori Harri Alenius Helsingin yliopistosta.
– Ympäristöherkkyyspotilaiden veren valkosolujen geenien toiminnan muutokset erottuivat selvästi terveistä verrokeista. On mahdollista, että nämä immuunivasteeseen liittyvät muutokset ovat yhteydessä elimistön krooniseen stressiin ja psykososiaaliseen kuormitukseen.
Kosteusvaurioihin liittyvää astmaa sairastavien ja ympäristöherkkien geeniprofiileista löytyi jonkin verran samankaltaisuutta
Vaikka kosteusvaurioihin liittyvää astmaa sairastavilta ei löytynyt erityistä geeniprofiilia, niin verrattaessa kosteusvaurioon liittyvää astmaa sairastavien ja ympäristöherkkien geeniprofiileja toisiinsa, niistä löydettiin kuitenkin samoja piirteitä.
– Samankaltaisuus kosteusvaurioon liittyvää astmaa sairastavien ja ympäristöherkkien geeniprofiilissa viittaa siihen, että oireilun taustalla voi olla yhteisiä mekanismeja, sanoo ylilääkäri Hille Suojalehto Työterveyslaitoksesta.
– Tämä löydös tuo lisää ymmärrystä pitkittyneen sisäilmaoireilun mekanismeista. Koska pitkittyvä oireilu voi heikentää merkittävästi työ- ja toimintakykyä, on tärkeää tunnistaa taustalla vaikuttavat tekijät, jotta hoitokeinoja voidaan kehittää, painottaa Suojalehto.
Lue lisää tutkimuksesta Työterveyslaitoksen tiedotteesta.
30.1.2023 Poistettu toimimaton linkki