Viikin kampuksella, farmaseuttisen biologian osastolla pohditaan, miten kasvikunta ja ihmiskemia kohtaavat parhaiten. Professori Yvonne Holmilla on pitkä kokemus kasviperäisistä rohdoksista.
Holm tutustui yrttien parantaviin ominaisuuksiin jo ollessaan opiskelijaharjoittelijana apteekissa. Esimerkiksi sydämeen vajaatoimintaan vaikuttava Adonis vernalis eli kevätruusuleinikki tuli tuolloin tutuksi.
Ruusutalvion voimaa
Kasvikunta on mukana monissa lääkkeissä, joihin yrttejä ei äkkiseltään yhdistäisi.
— Kortisonijohdannaisilla ja kaikilla hormonivalmisteilla raaka-aine tulee luonnosta, sitä vain muokataan. Jotkut lääkeaineet eristetään sellaisenaan kasveista, kuten ruusutalvion lehdistä saatava syöpälääke vinkristiini, Holm kertoo.
Ensimmäinen kasvista eristetty alkaloidi oli unikosta saatu morfiini vuonna 1804. Se on yhä kipulääkkeiden kuningas. Enemmän kuin neljäsosa reseptilääkkeistä palautuu luontoon: niiden vaikuttava aine on joko suoraan tai kopioituna luonnosta.
Pihkasalva palasi lääkkeeksi
Muualla Euroopassa virallisen terveydenhoidon on käytössä useita lääkkeeksi luokiteltuja luonnontuotteita, joilla on Suomessa vain ravintolisän status.
— Neidonhiuspuuvalmisteet ovat Saksassa Alzheimer-lääkkeitä. Mäkikuismaa taas käytetään masennuksen hoitoon, Holm toteaa.
Kasvilääkinnän perinne pääsi välillä unohtumaan, vaikka suomalaiset usein ylpeilevät luontosuhteellaan.
— Ei tarvitse mennä Viroa pidemmälle, kun jo löytää kasvien käytön voimissaan olevan kulttuurin.
Pohjoinen luonto tarjoaa hyviä mahdollisuuksia lääkinnän osalta. Erikoislääkäri Arno Sippola osoitti väitöksessään pihkasalvan tehokkaaksi haavanhoitoaineeksi. Vanha viisaus päivittyi näin 2000-luvulle.
Viime vuosina huudossa on ollut rohtovirmanjuuri eli valeriaana. Lievästi rauhoittavan ja nukahtamista helpottavan kasvin menekistä voi päätellä stressin painavan ihmisiä.
Parhaat yrtit lautaselle
Metsäkävelyillä Holm poimii meheviä kuusenkerkkiä sekä teeksi muuntuvia lehtiä ja kukkia.
— Koivunlehdet sopivat teehen hyvin, hunajaa vain sekaan. Rikkaruohoksi tuomittu voikukka maistuu salaateissa, ja nuori nokkonen on mainio, monipuolinen kasvi keittoihin ja muihin ruokiin. Myös nuoren maitohorsman varret ovat hyvää syötävää.
Ravintolakeittiöiden villiyrttibuumi on herättänyt uutta kiinnostusta luonnonantimia kohtaan, mutta yrttikokin olisi hyvä tietää perusasiat ennen keräilyä. Yvonne Holm onkin paraikaa kirjoittamassa kirjaa luonnonkasveista Luontoportin Eija Lehmuskallion kanssa.
Kukkaloistoa juhannusjuhlaan
Mitä luonnonkukkia juhannuskimppuun kannattaisi kerätä?
— Siankärsämö on kaunis kukkana ja monikäyttöinen yrttinä. Hyväntuoksuinen keto-orvokki sopii kimppuun, mutta sillä voi myös koristella leivonnaisia ja ruokia. Lemmikki sopii juhannustunnelmaan jo nimensä puolesta, Holm arvioi.
Koiranputken, metsäkurjenpolven, suopursun ja puna-apilan avulla kimppu saa lisää sävyjä — ja puna-apila on hyvää myös salaatin seassa. Sen sijaan myrkyllinen suopursu kannattaa kielon tavoin pitää loitolla lautaselta.
Helpoin juhannustaika saattaa muhia kulhollisessa kasviksia. Itseään voi aina lääkitä kesän parantavalla voimalla: tuoreet vihannekset, uuden sadon juurekset ja aromikkaat marjat tekevät hyvää ja näyttävät kauniilta luonnonyrttien ohella.