Hyttysten levinneisyys Suomessa on kartoitettu ensi kertaa sitten 1970-luvun

Moni altistuu Suomen kesässä vastentahtoisesti hyttysille ja niiden puremille. Mutta mitä lajia hyttyset edustavat? Hyttysten levinneisyyttä ei ole selvitetty järjestelmällisesti kymmeniin vuosiin, mutta vuosina 2012–2018 toteutettu hyttystutkimus kertoo monen lajin levinneen Suomessa laajemmalle kuin tähän asti on tiedetty. Nyt myös manner-Suomessa on ensi kertaa havaittu neljää lajia, joiden on tähän asti tiedetty esiintyvän ainoastaan Ahvenanmaalla.

Kaikista Suomen 19 maakunnasta kerättiin yhteensä yli 52 000 täysikasvuista tai kotelo- tai toukkavaiheen hyttystä osana tohtorikoulutettava Lorna Culverwellin Suomen hyttyskantoihin keskittyvää tutkimusta. Kerättyjen yksilöiden avulla on kartoitettu 43 kotoperäisestä hyttyslajista 40 lajin nykyinen levinneisyys.

Tulosten perusteella manner-Suomeen on levinnyt neljä uutta lajia: Anopheles maculipennis s.s., Anopheles claviger, Aedes geminus ja Ochlerotatus sticticus. Sen lisäksi ainakin yhdeksän lajin levinneisyys on huomattavasti suurempi kuin aiemmin on tiedetty.

Osasyynä muutosten taustalla saattaa olla ilmaston lämpeneminen, sillä monet levinneisyyserot koskivat lajeja, joita edustavia yksilöitä löydettiin kauempaa pohjoisesta kuin aiemmissa tutkimuksissa.

Lajien levinneisyydestä saatu päivitetty tieto on tärkeää, sillä se lisää ymmärrystä siitä, mitä taudinaiheuttajia Suomessa esiintyvät hyttyset saattavat levittää.

– Ainakin 21 Suomessa havaituista hyttyslajeista on joko mahdollinen tai todennettu tartunnanvälittäjä yhdelle tai useammalle taudinaiheuttajalle, jotka ovat jo vakiintuneet Suomeen tai joita esiintyy muualla Euroopassa, Culverwell kertoo.

Kotoperäisten hyttysvälitteisten taudinaiheuttajien lisäksi lämpenevä ilmasto kasvattaa riskiä, että etelämmässä esiintyvät taudinaiheuttajat sekä tulokashyttyslajit saavat jalansijaa Suomessa ja selviävät talvesta.

– Selvityksen levinneisyystiedot muodostavat vankan perustan tuleville tutkimuksille ja taudinaiheuttajien esiintymisen mallinnuksille, joilla voidaan ennustaa ja estää hyttysvälitteisten taudinaiheuttajien leviämistä, Culverwell huomauttaa.

Lisätietoa:

Lorna Culverwell, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto
Sähköposti: lorna.culverwell@helsinki.fi

Lähde: Culverwell, C.L., Uusitalo, R.J., Korhonen, E.M., Vapalahti, O.P., Huhtamo, E. & Harbach, R.E. (2020) The mosquitoes of Finland: Updated distributions and bionomics. Medical and Veterinary Entomology. Advance Online Publication. DOI: doi.org/10.1111/mve.12475

Lue lisää zoonoosivirologian tutkimusyksiköstä yksikön sivuilta