Koronavirukset ovat uhkaavien infektiotautien apulaisprofessorille Tarja Siroselle vanhoja tuttuja. Hänen tutkimusryhmänsä etsii koronaviruksia, joita esiintyy useilla eläinlajeilla ja jotka ovat yleensä peräisin lepakoista.
Sironen aloitti eläinlääketieteellisen ja lääketieteellisen tiedekunnan yhteisen tehtävänsä Helsingin yliopistossa helmikuussa. Viime viikkoina työ on mullistunut ja tutkimusaihe muuttunut dramaattisella tavalla päivänpolttavaksi.
Helsingin yliopistossa useat tutkimusryhmät tekevät koronavirukseen liittyvää tutkimusta. Sironen tekee tiivistä yhteistyötä professori Olli Vapalahden ja professori Anu Kanteleen kanssa. Perustutkimuksessa keskitytään seuraamaan viruksen muuntumista epidemian aikana ja ymmärtämään vakavan taudinkuvan syitä ja viruksen vuorovaikutuksia solutasolla. Tieto auttaa kehittämään COVID-19-taudin hoitoa.
Perustutkimuksen ohella kehitetään kiivaasti uutta diagnostiikkaa sekä lääkehoitoja.
– Kehitämme pikatestejä ja etenkin vasta-ainetestejä, joita yritetään saada nopeasti käyttöön. Keskitymme testeihin, jotka ovat yksinkertaisia toteuttaa eivätkä vaadi paljon henkilöresursseja. Pikatestejä voisi tehdä jopa kotona, Sironen sanoo.
Markkinoilla on jo jonkin verran Kiinassa tuotettuja pikatestejä.
Lääkehoidoista tutkitaan ensisijaisesti viruslääkkeitä, joita on jo hyväksytty ihmisten käyttöön.
– Testaamme, toimisivatko ne myös koronavirukseen. Jos olemassa olevista lääkkeistä löytyy toimivia, kyse on vain siitä, miten nopeasti niitä saadaan tuotettua. Niitä voisi olla käytössä jo lähikuukausina.
Lisäksi kehitetään uusia vasta-aineita taudin torjuntaan.
– Koronatartunta synnyttää sairastuneessa vasta-aineita, mutta vasta-aineita voitaisiin myös antaa lääkkeenä potilaalle eikä tarvitsisi odottaa, että hänen elimistönsä alkaa tuottaa niitä.
Ihminen lisää riskejään
Uudet virukset ilmaantuvat ihmiseen lähes aina villieläimistä. Tällaisia zoonoottisia tauteja ovat esimerkiksi sars, mers, ebola ja sikainfluenssa. Tutkijoille iso kysymys on se, miksi jotkin – aika harvat – virukset pystyvät tarttumaan lajista toiseen.
– Voimme listata satoja tai tuhansia villieläimillä esiintyviä viruksia, mutta meillä on hyvin vähän keinoja ennustaa, mitkä muuttuvat ihmisten taudinaiheuttajiksi, Sironen sanoo.
Ihminen lisää riskejä omilla toimillaan, kuten villieläinten kaupalla.
– Tauteja siirtyy ihmisiin myös siksi, että ihmiset valtaavat maapallolta tilaa itselleen ja näin kohtaavat uusia luonnossa kiertäviä viruksia.
Sirosen tutkimusryhmä on etsinyt Keniassa viruksia, joita esiintyy samoilla alueilla lepakoissa, jyrsijöissä ja tuotantoeläimissä. Sironen oli myös Helsingin ja Nairobin yliopistojen tutkimusryhmässä, joka löysi Bombali-ebolaviruksen lepakoista.
– Jo tieto uudesta uhkasta on tärkeä. Tällöin voidaan tunnistaa riskipaikat ja tartuntareitit ja kehittää diagnoosimenetelmiä ennakoivasti.
Menneisyyden vakava tauti voi olla tänä päivänä vaaraton. Näin lienevät lieventyneet ne koronavirukset, jotka aiheuttavat tavallisen flunssan. Virukselle ei ole edullista olla erityisen vaarallinen, koska tolpillaan pysyvä isäntä levittää sitä tehokkaammin.
Leviämisen nopeus yllätti
Koronaviruksen testauskriteerit ovat eri maissa niin erilaisia, että tarkkaa kuolleisuusprosenttia ei tiedetä.
– Se, miten tehokkaasti virus leviää, yllätti meidät kaikki. Tieto siitä, että tauti tarttuu hyvin lieväoireisista potilaista ja jopa ennen oireiden alkua, selittää osin vauhdikasta leviämistä. Tämä koronavirus käyttäytyy eri tavalla kuin aiemmat koronavirukset, Sironen sanoo.
Tartuntataudin vaarallisuutta voidaan arvioida kahdesta näkökulmasta: kuinka tappava se on yksilölle ja kuinka vaarallinen koko väestölle.
Sirosen mukaan kuolleisuuden perusteella rabies eli vesikauhu lienee yksi pahimmista. Se johtaa varmaan kuolemaan, jos vasta-ainelääkitystä ei päästä aloittamaan vuorokaudessa tartunnasta. Ebolassa kuolleisuus on vaihdellut 25:sta 90 prosenttiin, mutta uusilla lääkkeillä ja tehokkaalla hoidolla päästään jo alle 10 prosenttiin.
Ihmiskunnalle vaarallisimpina voidaan kuitenkin pitää tuberkuloosin tai malarian kaltaisia tauteja, joissa sairastuneita on paljon ja kuolleiden määrä suuri, vaikka riski on prosentteina pieni. Myös koronaviruksen vakavuus liittyy tautitapausten suureen määrään ja taudin nopeaan leviämiseen.
Sirosen mukaan nyt tehtävällä tutkimuksella on äärettömän suuri merkitys terveydenhuollon ja yhteiskunnan toimintakyvylle. Sen lisäksi että tarvitaan nopeasti testejä ja lääkkeitä, tutkimustieto taudin leviämisestä on tärkeää poliittiselle päätöksenteolle. Torjuntatoimilla on niin rajut vaikutukset yhteiskuntaan, että ne on tärkeää kohdistaa ja mitoittaa oikein.
Lahjoittamalla tutkimukselle voi olla mukana tukemassa ratkaisujen löytymistä.
– Lahjoituksilla on todella suuri merkitys tutkimukselle, sillä kiireellinen tutkimus vaatii myös rahoitusta nopeasti. Siksi jokaisella lahjoituksella on suuri merkitys. Nopeus olisi nyt valttia, Sironen sanoo.
Lue lisää aiheesta COVID-19 -sivulta, joka kokoaa tutkijoiden ja tutkimusryhmien pandemiaan liittyvää työtä. Yhteistyössä ovat mukana myös HUS ja THL.
Tutustu kaikkiin koronakriisiin liittyviin ratkaisuihimme ja uutisiimme