Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan, Ruokaviraston ja lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean FINRES-Vet-seurantaraportti osoittaa erityisesti koirien lääkinnässä käytettävien antibioottien tehoavan bakteereihin aiempaa paremmin.
Resistenssitilannetta on luultavasti osittain parantanut eläinten mikrobilääkkeiden käytön yleinen väheneminen. Myös erityisesti seuraeläimille käytettävien mikrobilääketablettien myynti on Fimean tilastojen mukaan puolittunut vuodesta 2011. Käyttö on vähentynyt, koska asiaan on kiinnitetty huomiota ja hoitokäytäntöjä on aivan viime vuosina muutettu.
– Antibioottien käyttöä on saatu vähennettyä erityisesti iho- ja korvatulehduspotilailla. Iho- ja korvatulehdukset ovat koirilla hyvin yleisiä vaivoja, mutta niiden taustasyynä on hyvin harvoin bakteeri-infektio. Hoitoa on kohdistettu tehokkaammin taustasyyn hoitoon, sanoo laboratorioeläinlääkäri Katarina Eskola Helsingin yliopistosta.
Resistenssitilastoihin voi vaikuttaa myös se, että akuuteista infektioista lähetetään nykyisin yhä enemmän näytteitä eli näytteet edustavat paremmin tavanomaisia infektioita.
– Ennen näytteenotto painottui pitkäaikaisiin kroonisiin infektioihin, jolloin resistenssiäkin ilmeni bakteereissa suhteellisesti enemmän, kertoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorion johtaja, dosentti Merja Rantala.
MRSP-kantojen osuus puolittui, koirien kolibakteerit entistä herkempiä antibiooteille
Esimerkkejä bakteerien antibioottiresistenssin vähenemisestä on useita. Yleisesti terveidenkin koirien iholla ja limakalvoilla esiintyvä Staphylococcus pseudintermedius voi aiheuttaa esimerkiksi haava- ja ihotulehduksia. Sen metisilliini-antibiootille vastustuskykyisten eli MRSP-kantojen osuus koirien kaikista S. pseudintermedius -löydöksissä puolittui vuodesta 2016 ja oli enää kuusi prosenttia vuonna 2018.
Myös koirien Escherichia coli -bakteereiden vastustuskyky useille antibiooteille on vähentynyt vuodesta 2016 alkaen. Esimerkiksi vastustuskyky virtsatietulehduksissa käytetylle amoksisilliini-klavulaanihapolle väheni 21 prosentista 12 prosenttiin. Vakavien infektioiden hoidossa käytetyille fluorokinoloneille vastustuskykyisten kantojen osuus laski seuranta-aikana kahdeksan prosenttiyksikköä. Kissojen E.coli -kannoissa resistenssi on pysynyt muuttumattomana, ja on alun alkaenkin ollut vähäisempää kuin koirilla.
Bakteerit voivat puolustautua antibiootteja vastaan esimerkiksi tuottamalla ESBL- ja AmpC-entsyymejä. Nämä entsyymit tekevät useita penisilliini- ja kefalosporiiniryhmän lääkeaineita tehottomiksi, jolloin tulehdusten hoito vaikeutuu huomattavasti. Viimeisimmissä tilastoissa koirien ja kissojen E. coli -bakteereista vain hieman yli prosentti tuotti ESBL-entsyymejä. AmpC-entsyymejä tuotti alle neljä prosenttia koirien ja vajaa kaksi prosenttia kissojen E. coli -bakteereista.
Hevosten tulehduksista tarvitaan enemmän näytteitä
Hevosilla penisilliini ja sulfayhdisteet ovat mikrobilääkitysten perusta. Tämän vuoksi on huolestuttavaa, että hevosten Streptococcus zooepidemicus -bakteeri on kehittänyt vastustuskykyä sulfayhdisteille.
– Aiemmin resistenssiä ei juuri esiintynyt, mutta nykyään kannoista seitsemän prosenttia on sulfayhdisteille vastustuskykyisiä. Hevosten Staphylococcus aureus -bakteereista puolestaan lähes viidennes on vastustuskykyisiä penisilliinille, sanoo Merja Rantala.
Hevosista lähetetään hyvin vähän näytteitä, joten niiden taudinaiheuttajien vastustuskyvyn seuranta on hankalaa. Resistenssitilanne voikin huonontua ilman, että siitä saadaan ajantasaista tietoa. Esimerkiksi MRSA-bakteeria on esiintynyt tänä vuonna Yliopistollisessa hevossairaalassa, mikä voi olla merkki sen yleistymisestä Suomen hevospopulaatiossa
Eläinlääkäreiden valveutuneisuus merkittävässä roolissa
Tutkijat haluavat osoittaa kiitokset bakteerien antibioottiresistenssin yleisestä vähenemisestä nimenomaan eläinlääkäreille, joiden rooli hoitokäytäntöjen muuttamisessa ja yleisen mielipiteen muokkaamisessa on ollut tärkeä.
– Kiitämme eläinlääkäriyhteisöä hyvästä työstä antibioottiresistenssin vastustamisessa. Eläinlääkärien kasvavaa kiinnostusta mikrobilääkkeiden vastuullista käyttöä kohtaan on ollut ilo seurata ja nyt työstä saadaan hyviä tuloksia, iloitsee eläinlääketieteen tohtori Thomas Grönthal Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.
Seura- ja harrastuseläinten bakteerien resistenssitulokset perustuvat Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratoriossa tutkittuihin näytteisiin vuosilta 2014–2018. Näytteistä kolmannes oli Yliopistollisesta eläinsairaalasta ja loput yksityisiltä klinikoilta ympäri Suomen. Luvut julkaistiin HY:n, Ruokaviraston ja Fimean työstämässä FINRES-Vet-seurantaraportissa.
Euroopan antibioottipäivää vietetään 18.11.2019.