Yhä useampi lahjasukusoluilla raskaaksi tullut äiti kertoo lapselle hänen alkuperästään eikä synnytyskään pelota
Suomessa syntyy vuosittain 150–200 lasta lahjamunasoluhoidon ja noin 300 lasta lahjasiittiöhoidon jälkeen.
Mari Sälevaara selvitti lahjamunasoluilla raskaaksi tulleiden äitien synnytyspelkoa ja synnytyskokemusta. Samalla hän tutkii äitien ja heidän puolisoidensa mielenterveyttä. Sälevaara selvitti myös kertovatko tai aikovatko vanhemmat kertoa lapselle, miten hän sai alkunsa.
Lue koko uutinen lahjasukusoluilla raskaaksi tulleista äideistä.
Arkielämässä opittu kieli tuo osallisuuden kokemuksia
Kielenoppiminen ja työllistyminen nähdään usein julkisessa keskustelussa avaimena kotoutumiseen.
Minna Intke-Hernandez haastoi tutkimuksessaan väitteen siitä, että paikallisen kielen oppiminen olisi avain siihen, että pääsee osalliseksi yhteiskunnassa. Intke-Hernandezin tutkimuksen mukaan arjen vuorovaikutustilanteissa saavutetaan osallisuuden kokemuksia, jotka kantavat eteenpäin kielenoppimisen polulla. Kielenoppiminen tukee osallisuutta ja päinvastoin.
Lue koko uutinen kielenkäytön vaikutuksesta osallisuuteen suomalaisessa yhteiskunnassa.
Keisarileikkauksessa syntyneen vauvan suoliston mikrobistoa voidaan normalisoida ulosteensiirron avulla
Keisarileikkaus estää vauvan suoliston mikrobiston normaalia kehitystä.
Tutkijat osoittivat, että äidin suolistomikrobeja voidaan siirtää heti keisarinleikkauksen jälkeen vastasyntyneelle. Tällä tavalla mikrobisto voidaan palauttaa samankaltaiseksi kuin alateitse syntyneillä vauvoilla.
Lue koko uutinen vauvan suoliston mikrobiston normalisoimisesta.
Keskoselle laulaminen kenguruhoidon aikana vähentää äidin ahdistusta ja vahvistaa äidin ja vauvan suhdetta
Vauvan ennenaikainen syntymä kohottaa riskiä äitien ahdistuneisuudelle ja saattaa vaikeuttaa äidin ja lapsen vuorovaikutuksen kehittymistä.
Tutkimuksen mukaan laulun ja kenguruhoidon yhdistelmällä keskoslapsen äiti voi paremmin ja hänen on myös helpompi muodostaa yhteys vauvaansa.
Lue koko uutinen laulun hyödystä kenguruhoidossa.
Tutkimus tunnisti useita raskausmyrkytykselle altistavia geneettisiä riskitekijöitä
Lähes kolme prosenttia raskaana olevista suomalaisnaisista sairastuu raskausaikanaan pre-eklampsiaan eli niin sanottuun raskausmyrkytykseen.
Tutkijat löysivät useita aikaisemmin tuntemattomia geneettisiä riskitekijöitä, jotka altistavat raskausmyrkytykselle. Tutkimus luo perustan tehokkaammille keinoille pre-eklampsian ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Se edistää äitien ja kehittyvien vauvojen terveyttä, totesi tutkimuksen johtaja.
Lue koko uutinen raskausmyrkytykselle altistavien geneettisten riskitekijöiden löydöstä.
Masentunut äiti hyötyy jo raskausaikana alkavasta vuorovaikutustuesta
On yleistä, että mieliala laskee raskausaikana. Jopa parikymmentä prosenttia raskaana olevista naisista kärsii masennusoireista.
Tutkimuksen mukaan ennaltaehkäisevä hoitomalli tukee tulevaa vanhemmuutta ja äidin vuorovaikutusta vauvan kanssa.
Lue koko uutinen vuorovaikutustuen hyödystä äidin ja lapsen väliselle vuorovaikutukselle.