Energian ja vallan kytkös on Venäjälle kohtalonkysymys. Putinin hallinto on hyödyntänyt öljyä ja kaasua poliittisten tavoitteidensa ajamiseen niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Se väistelee vastuuta ilmastonmuutoksen torjunnassa, hamuaa arktisen alueen rikkauksia ja on valmis avoimeen hyökkäyssotaan pitääkseen kiinni vallastaan. Energiavauraudesta ja -vallasta on tehty Venäjällä identiteetin rakennuksen apuväline.
Venäjä, energiavalta seuraa öljyn ja kaasun virtaamista venäläisen yhteiskunnan läpi, maan uumenista kotimaisille kuluttajille ja kansainvälisille markkinoille. Veli-Pekka Tynkkynen tutkii lähihistorian kautta, millä tavoin riippuvuutta fossiilisista energialähteistä oikeutetaan tavallisille venäläisille ja minkälaista roolia ne näyttelevät maan ulkosuhteissa. Esimerkiksi öljy- ja kaasutulojen ansiosta valtiollinen ydinvoimayhtiö Rosatom on voinut tarjota huokeaan hintaan ydinvoimalahankkeita ulkomaille, muun muassa Suomeen.
Vaikka Venäjä on täysin riippuvainen hiilivedyistä, maalla olisi valtavine luonnonvaroineen kaikki edellytykset muuttua myös uusiutuvan energian suurvallaksi. Merkittävien metsävarojen ansiosta maa voisi myös hyödyntää bioenergiaa niiden hiilinielua vaarantamatta. Samalla autoritaarisuuden ja sotilaallisen voimankäytön tilalle voisivat astua demokratia ja kansainvälinen yhteistyö.
Venäjä on kuitenkin jäämässä uusiutuvan energian käyttöönotossa pahasti jälkeen EU:sta, Kiinasta ja Yhdysvalloista. Putinin agenda ei nojaa Venäjän talouden monipuolistamiseen vaan entistä suuremman roolin antamiseen hiilivetysektorille maan menestyksen takaajana, Tynkkynen kertoo. Venäjä käy Ukrainassa demokratian ja vapauden tukahduttamisen lisäksi materiaalis-ekologista sotaa ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen liittyvää teknologista kehitystä vastaan.
”Venäläisille esitetty ilmastonmuutosta koskeva tarina tulee elämään sen mukaan, miten ilmastonmuutoksen jäljet Venäjällä näkyvät ja miten kansa reagoi niihin. Erityisen merkityksellistä on se, miten kansainvälinen ilmastopolitiikka etenee. Putinin hallinto on kuitenkin opportunistinen ja tekee kaikkensa vallan syrjässä pysyäkseen, ja sen vallan kulmakivenä ovat edelleen hiilivedyt. Käytäntöjen tasolla Putinin Venäjä jatkaa imperiumin historiasta tuttua, väkivaltaan ja pelotteluun perustuvaa hallintatapaa.”
Lisätietoa kirjasta ja sisällys Gaudeamuksen verkkosivuilla.
Arvostelukappaleet
lasse.leminen@gaudeamus.fi
p. 050 466 4910
Arvostelukappale on saatavilla myös pdf-muodossa.