Uusi teos valottaa Venäjän kansallista tarinaa: uhkakuvat ja isänmaallisuus yhtenäisyyden rakennusaineina

Venäjän toiminta on lisännyt jännitteitä Euroopassa, mutta millaisia vaikutuksia tilanteella on Venäjän sisällä? Mistä patriotismissa oikeastaan on kyse, ja mitä eri merkityksiä siihen nyky-Venäjällä liitetään? Katri Pynnöniemen toimittama The Nexus of Patriotism and Militarism in Russia: A Quest for Internal Coherence (Helsinki University Press, 2021) tarkastelee Venäjän sisäistä keskustelua.

Venäjä on viime vuosikymmenten aikana näyttäytynyt Lännessä yhä aggressiivisempana toimijana, joka uhmaa kansainvälisiä sopimuksia eikä epäröi käyttää sotilaallista voimaa tai sen uhkaa saadakseen läpi omia tavoitteitaan. Ukrainan sota, joka edelleen jatkuu, on konflikteista näkyvin, mutta Venäjä horjuttaa Euroopan tasapainoa jatkuvasti myös lukuisin pienemmin ja peitellymmin operaatioin.

Venäjän sisältä katsoen tilanne näyttää hiukan toisenlaiselta. 2000-luvun alusta lähtien maassa on toteutettu patrioottisen kasvatuksen ohjelmia, joiden kautta Venäjän viranomaiset ovat pyrkineet vahvistamaan yhdenmukaista tarinaa Venäjästä. Perinteinen näkemys Venäjän erilaisuudesta suhteessa Eurooppaan ja länteen on systemaattisesti korvattu viholliskuvalla, jossa länsi uhkaa Venäjän historiallis-kulttuurista itsenäisyyttä. Venäjän henkisen ja kulttuurisen perinnön suojelua käsitellään kansallisen turvallisuuden kysymyksenä.

Katri Pynnöniemen toimittama tuore tutkimusjulkaisu Nexus of Patriotism and Militarism in Russia. A Quest for Internal Cohesion pyrkii osoittamaan, miten Venäjän tarinaa on 2000-luvun mittaan rakennettu, ja millä tavoin se näkyy ja vaikuttaa eri sektoreilla venäläisessä yhteiskunnassa, jonka kehityssuunta on ollut kohti eriarvoisuutta ja etenkin alueiden välistä epätasa-arvoa. Venäjän hallitus on johdonmukaisesti pyrkinyt yhdenmukaistamaan ja rajoittamaan yhteiskunnallista keskustelua maan sisäisestä tilanteesta ja kansainvälisestä asemasta. Ei ole aivan yksinkertaista luoda yhdenmukaista tarinaa maalle, jossa suurkaupunkien keskiluokka on hyötynyt 2000-luvun talouskasvusta, kun taas maaseudun nuoret ja eläkeläiset ovat jääneet kehityksen ulkopuolelle.

Englanninkielisen julkaisun voi ladata maksutta Helsinki University Pressin sivuilta, tai siitä voi tilata nidotun kopion.  Kirjan julkaisutilaisuus järjestetään Tiedekulmassa 10.6. klo 9.30-11 paneelikeskusteluna, jota voi seurata suorana lähetyksenä tai katsoa myöhemmin Tiedekulma-mediasta. Tallenne julkaistaan syksyllä 2021 tekstitettynä Aleksanteri-instituutin YouTube-kanavalla.