Tutkijan pitää hälventää irrationaalisia pelkoja

Onko ajatus kansallisesta itsekkyydestä mielekäs, kysyy Somalian presidenttiehdokas ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Fadumo Dayib. Globaali vastuu on yksi aihe yliopiston juhlavuoden Tiedettä maailman parhaaksi -seminaarissa ensi viikolla.

Maailmassa on yhä enemmän suuria haasteita, joiden ratkomiseen paikalliset keinot eivät riitä. Yksi niistä on pakolaisuus, joka näkyy suomalaistenkin arjessa.

– Maailma on jo globalisoitunut, eikä yhteiskunnalla ole varaa kääntyä sisäänpäin. Siitä huolimatta populistiset poliitikot yrittävät sanoa, että Suomessa on ajateltava vain omaa etua, Fadumo Dayib (@fqdayib) sanoo.

Faktoille on tilausta

Dayib nousi kansainväliseen julkisuuteen asetuttuaan reilu vuosi sitten ehdokkaaksi Somalian tulevissa presidentinvaaleissa. Hän on hiljattain valmistunut Harvadin yliopistosta julkishallinnon maisteriohjelmasta ja keskittyy nyt väitöskirjaansa Helsingin yliopistossa. Väitöstutkimuksessaan Dayib analysoi, kuinka YK:n turvallisuusneuvoston naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskeva päätöslauselma toteutuu Afrikan sarvessa.

Dayib on sekä tohtorikoulutettavana että yhteiskunnallisena vaikuttajana mukana pohtimassa tieteen roolia globaalien ongelmien ratkomisessa, kun Helsingin yliopiston 375-juhlavuosi huipentuu Tiedettä maailman parhaaksi -seminaariin ensi viikolla, 12.–13. marraskuuta.

– Pakolaiskeskusteluun tutkijat voivat tarjota tietoa irrationaalisen pelottelun sijaan. Tilastot osoittavat esimerkiksi sen, että väestöltään ikääntyvän Suomen talouden kannalta pakolaisten vastaanottaminen on järkevää, Dayib toteaa.

– Seminaarissa haluan käydä keskustelua siitä, kuinka nykymaailman ilmiöt ovat sidoksissa toisiinsa, ja siksi Suomessakin sisä- ja ulkopolitiikan on kuljettava rinnakkain. Myös pakolaisten kotouttaminen yhteiskuntaan on nähtävä paljon kokonaisvaltaisemmin kuin nykyään.

Nobelistin vastaukset ja muita vastauksia huipulta

Tiedettä maailman parhaaksi -seminaarissa globaalista vastuusta puhuvat Fadumo Dayibin kanssa yliopiston politiikan ja identiteettien tutkija Pasi Saukkonen ja kansanedustaja Ozan Yanar.

Kaikille avoimen juhlaseminaarin muita teemoja ovat terveys, ilmastonmuutos, tieteen aktiivinen rooli muutoksissa, uuden tiedon merkitys maailmankuvan muokkautumisessa sekä digitalisaation vaikutus koulutukseen.

Isoihin kysymyksiin kuullaan vastauksia tieteen terävimmästä kärjestä, sillä mukana ovat muun muassa kemian nobelisti, molekyylibiologian uranuurtaja Sir John Walker ja tieteen popularisoinnista palkittu kosmologi Lawrence Krauss sekä kansainvälisesti arvostettu syöpätutkija  Kari Alitalo ja maailman viitatuin geotieteiden tutkija Markku Kulmala Helsingin yliopistosta. Tervetuloa!

Tiedettä maailman parhaaksi -seminaari 12. ja 13.11, ohjelma ja ilmoittautuminen

Helsinki Challenge -innovaatiokilpailun finalisti-ilta seminaarin yhteydessä 12.11.