Yhteensä noin 56 000 syytetystä 52 120 tuomittiin (93 % syytetyistä) rangaistukseen yleisissä alioikeuksissa vuonna 2016. Valtaosa (59 %) oikeudessa tuomituista rangaistuksista oli sakkorangaistuksia. Ehdollisia vankeusrangaistuksia oli 24 % ja ehdottomia vankila-tuomioita 10 % (noin 5 000 tuomittua). Näiden lisäksi ehdoton vankeustuomio muunnettiin yhdyskuntapalvelukseksi noin 1 600 tuomitun ja valvontarangaistukseksi noin 200 henkilön kohdalla. Syytteistä 5 % hylättiin. Syyttäjän vahvistaman rangaistusmääräyksen sai noin 151 000 sakotettua ja rikesakon 270 000 henkilöä. Rangaistusmääräykset ja rikesakot kattavat 89 % kaikista seuraamuksista.
Rangaistusten määrän kehityksessä on tapahtunut selkeä käänne vuoden 2004 jälkeen. Oikeudessa tuomittujen rangaistusten määrä on vähentynyt vuodesta 2004 noin neljänneksellä ja rangaistusmääräyssakkojen määrä runsaalla kolmanneksella vuoden 2016 loppuun mennessä. Rangaistusten määrän vähentyminen on seurausta poliisin tietoon tulleen rikollisuuden laskusta. Rikesakkojen määrä on sitä vastoin 2,5-kertaistunut samalla aikavälillä, mikä johtuu pääosin automaattisen kameravalvonnan käyttöönotosta ja kasvusta.
Ehdottomien vankilarangaistusten määrä on myös vähentynyt 42 % vuodesta 2004, mikä on – vapaudessa suoritettavien seuraamusvaihtojen lisääntymisen ohella – vastaavasti vähentänyt vankilukua pitkällä aikavälillä. Samanaikaisesti tuomittujen vankilarangaistusten keskipituus on lisääntynyt yli 50 %. Vankiluku on vähentynyt viidenneksen vuodesta 2005 vuoden 2016 loppuun mennessä. Elinkautisvankien määrä (noin 200 vuosien 2013–2017 alussa) on samassa ajassa kaksinkertaistunut. Vankilarangaistusten keskipituuden kasvu ja vankeudessa vietetyn laitosajan pidentyminen ovat siten tasoittaneet tuomittujen vankilarangaistusten vähentymisen vaikutusta.
Liikennerikoksista määrättyjen rikesakkojen rahamääriä korotettiin noin kaksinkertaisiksi 1.9.2015 alkaen. Rikesakkojen vuotuinen valtiolle tilitettävä kokonaisrahamäärä onkin sen jälkeen kaksinkertaistunut. Vuonna 2016 rikesakkoja määrättiin 12 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Rikesakkojen huomattava korottaminen ei siten näytä vähentäneen rikesakkorikosten määriä edellisiin vuosiin verrattuna.
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin vuosikatsaus Seuraamusjärjestelmä 2016 sisältää tietoja kontrolli- ja seuraamusjärjestelmän toiminnasta. Katsauksessa käsitellään rikosten ilmituloa, selvittämistä, syytteeseen asettamista, tuomitsemista rangaistuslajeittain ja rikoslajeittain sekä rangaistusten täytäntöönpanoa. Lisäksi katsauksessa tarkastel-laan erikseen nuorille tuomittuja seuraamuksia ja rikosten sovittelua. Kaikkiaan kolme kirjoittajaa on osallistunut Seuraamusjärjestelmä 2016 -katsauksen tekemiseen.
Tiedustelut:
suunnittelija Hannu Niemi (p. 050-3688 744, s-posti hannu.eo.niemi ät helsinki.fi)