Kohtaamme yhä useammin kestävyyshaasteita ja tarvitsemme nopeita ratkaisuja ongelmiin, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen, maaseudun kehittämiseen, uusien kemikaalien sääntelyyn ja luonnonsuojeluun maataloudessa. Muutokset vaativat, että organisaatioilla on riittävät valmiudet omaksua uutta tietoa ja luoda uusia innovatiivisia ratkaisuja. Yhteiskunnallisissa instituutioissa on kuitenkin usein tapana vastustaa muutosta, minkä takia nopeat ratkaisut kestävyysongelmiin ovat ongelmallisia.
Viranomaiset käyttävät projekteja yhä enemmän työkaluna poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. M.Sc. Johan Munck af Rosenschöld osoittaa väitöskirjassaan, että projektiorganisaatioilla on rajatut mahdollisuudet luoda institutionaalisia muutoksia, mikäli tavoitteena on poliittisten strategioiden konkretisointi ja uuden tiedon vieminen korkeammalle tasolle viranomaisille tai projektien rahoittajille.
– Väitöskirjassa pohditaan uuden tiedon tuottamisen haasteita osoittamalla kuinka byrokraattiset säännöt ja keskitetty valvonta rajoittavat innovaatioiden syntymistä, Munck af Rosenschöld sanoo.
Kohtaamiset synnyttävät muutoksia
Projektiorganisoinnilla haetaan ratkaisuja nykypäivän kestävyysongelmiin tuomalla yhteen ympäristöpolitiikka sekä sosiaalinen ja taloudellinen kehitys. Tämä saattaa johtaa onnistumisiin, mikäli ollaan tietoisia siitä, minkä tyyppisiä ratkaisuja menetelmällä voidaan saavuttaa.
Projektille pitää antaa vapaat kädet tutkia uusia ratkaisuja ja ottaa mukaan eri tekijöitä. Projektien tuottama tieto säilyy osallistujien keskuudessa ja voi konkretisoitua myöhemmin jossakin toisessa projektissa tai toiminnassa.
– Projekti toimii kohtaamispaikkana, jossa toimijat kohtaavat jakaakseen kokemuksiaan ja tietojaan, mikä mahdollistaa muutoksen, Munck af Rosenschöld sanoo.
Kestävyyteen liittyvät ongelmat ovat usein monitahoisia ja vaativat erityyppisten tietojen kokoamista yhteen. Tästä syystä projektien hallinnollinen ohjaus osoittautuu usein ongelmalliseksi. Väitöskirjatutkimus edistää keskustelua lisääntyvästä luottamuksesta projektityöskentelyyn julkishallinnossa.
– Suomen hallitus haluaa luoda ”kokeilukulttuurin”. Projektityöskentely on hyvä tapa edistää kokeilukulttuuria, mutta pitää tiedostaa, että viranomaiset eivät aina voi suoraan soveltaa sen tuloksia.
Väitöskirjassa tarkastellaan kahta julkisrahoitteista hanketta, jotka soveltavat projektityöskentelyä määritettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Näitä ovat Euroopan unionin luoma LEADER-ohjelma ja USA:n maatalousministeriön perustama Regional Conservation Partnership Program. Tutkimus osoittaa case-tapausten ja kvalitatiivisen sisällönanalyysin avulla, millä edellytyksin projektit voivat luoda institutionaalisia muutoksia.
-
M.Sc. Johan Munck af Rosenschöld väittelee 31.3.2017 klo 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Projectified Environmental Governance and Challenges of Institutional Change toward Sustainability”. Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksessa, sali 13, Fabianinkatu 33.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publications of the Faculty of Social Sciences. Väitöskirja julkaistaan myös sähköisesti E-thesis-palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Johan Munck af Rosenschöld, sähköposti: johan.munckafrosenschold@helsinki.fi, puh. 050 448 9036