Eränpalo pohtii nuorten yhteiskunnallista aktiivisuutta demokratiakäsitysten, kansalaispätevyyden ja kansalaisidentiteetin teemojen näkökulmista. Nykyinen nuorten ja nuorten aikuisten sukupolvi näyttää vieroksuvan perinteisiä yhteiskunnallisen osallistumisen ja poliittisen päätöksenteon rakenteita.
Nuoret arvioivat uudelleen omaa rooliaan yhteiskunnallisessa keskustelussa ja valitsevat usein muita kuin virallisia kanavia mielenilmauksilleen.
– Kansalaisaktiivisuuden kehittämiseksi tilanteen on muututtava, Eränpalo sanoo. – Nykynuorista kasvaa tulevaisuuden päättäjät.
Eränpalon väitöstutkimus sai alkunsa kysymyksestä, missä määrin kuva nuorten passiivisuudesta on näköharhaa, ja miten yhteiskunnallisen opetuksen didaktiikkaa tulisi suunnata uudelleen nuorten aktiivisuuden saamiseksi esiin.
2000-luvun alun pessimismi antoi ymmärtää nuorten olevan passiivisia ja negatiivisia – poliittinen päätöksenteko ei kiinnosta. Eränpalo haluaa kyseenalaistaa kansainväliset kyselytutkimukset (CIVED 1999 ja ICCS 2009) ja hän hakee uutta näkökulmaa ilmiöön kyseenalaistamalla näiden tutkimusten tulosten pessimistiset tulkinnat ja nostamalla esiin toisenlaisesta, aktiivisemmasta nuorisokulttuurista kertovia tutkimustuloksia.
Kuvaa passiivista nuorista ruokkii usein käsitys koulussa vallalla olevasta avointa katsomuksellisuutta ja poliittisuutta kaihtavasta, hyssyttelevästä keskustelukulttuurista, joka ei anna tilaa yhteiskunnalliselle keskustelevalle demokratialle.
Eränpalo nostaa esiin luokassa vallitsevan ilmapiirin ja oppilaan roolin opetuksessa sekä yhteiskunnassa ylipäätään. Yhteiskunnallisen opetuksen on oltava dialogista, sillä dialogiopetus lisää nuorten osallisuutta ja lisää tietoisuutta kansalaisidentiteetistä.
Tommi Eränpalon tutkimustulokset osoittavat, että deliberaatiota sisältävät yhteiskunnallisen opetuksen menetelmät tuovat esille ja vahvistavat nuorten yhteiskunnallisesti osallistuvaa orientaatiota ja sisäistä kansalaispätevyyttä. Nuoret kykenevät kantamaan yhteiskunnallista vastuuta.
Tulokset korostavat demokratiapoliittista tarvetta luoda nuorille tarkoitettuja foorumeja yhteiskunnallisen keskustelun käymiseen. Käynnissä olevat opetussuunnitelmauudistukset peruskoulussa ja lukiossa painottavat osallisuuden kokemusten lisäämistä ja oppilaan uudenlaisen, aktiivisemman roolin harjaannuttamista opetuksessa. Tutkimuksen tuloksia voikin käyttää hyväksi näiden suunnitelmien jalkauttamisessa yhteiskunnallisessa opetuksessa. Act Now! -pelin kaltaisten deliberaatiovälineiden käyttö olisi suotavaa laajemminkin didaktisena ratkaisuna. Pelillinen menetelmä antaa mallin dialogisesta opetuksesta, joka avaa portin deliberaatiolle.
Kasvatustieteen maisteri Tommi Eränpalo väittelee Helsingin yliopistossa 4.12. klo 12:00 kasvatustieteen alaan kuuluvasta aiheesta Pelillisyys tuo esiin nuorten kansalaispätevyyttä: – Analyysejä nuorten yhteiskunnallisesta deliberaatiosta. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Siltavuorenpenger 3 A, seminaarihuone 302.
Väitöstiivistelmä on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1127-2
Väittelijän yhteystiedot: s-posti tommi.eranpalo@salo.fi