Suomen heinäkuussa starttaavasta puolen vuoden kaudesta EU:n puheenjohtajamaana ennakoidaan erittäin vaativaa. Brexitin lisäksi kuvioita sekoittanee Euroopan parlamentin vaalien perusteella muodostuva paikkajako, eli kuinka ison ryhmän esimerkiksi laitaoikeisto saa muodostettua. Myös muun muassa rahoitusneuvottelut ja komission, Eurooppa-neuvoston ja EKP:n johtajanimitykset sekä Unkarin tilanne vaikuttavat Suomen puheenjohtajakauteen, arvioi tutkija Laura Nordström Helsingin yliopistosta.
Brexit on vienyt rutkasti tilaa päivänpolitiikalta EU:ssa, ja sama meno voi jatkua lähikuukausina, sillä Britannialle on annettu jatkoaikaa eroamisprosessin suhteen lokakuun loppuun.
– Brexitin osalta kaikki esillä olleet vaihtoehdot ovat vielä mahdollisia, Nordström sanoo.
Brexitin lisäksi se, millaiseksi Euroopan unionin parlamentin puoluekartta muodostuu, vaikuttaa paljon Suomen puheenjohtajakauteen. Päätöksenteko saattaa hankaloitua, jos tietyt ryhmät saavat parlamentissa vaa'ankieliaseman. Näillä ryhmillä viitataan laitaoikeistoon, jossa populistiset ja radikaaliset puolueet jylläävät. Laitaoikeiston mahdollisella voitolla vastataan EU-kriittiseen huutoon.
– Politiikka EU:ssa on pitkälti taitoa tehdä kompromisseja, ja niiden tekeminen voi mutkistua, jos tietyt ryhmät pääsevät valtaan.
Vaaliennusteiden mukaan maahanmuutto- ja EU-vastaisten populistiryhmien osuus kasvaa parlamentissa merkittävästi. Odotettavissa on siis hajontaa, jollaista EU:ssa ei ennen ole nähty.
Paikkoja on jaossa enintään 751, ja tutkijan mukaan näyttää siltä, että perinteiset valtaryhmittymät eli EPP (Euroopan kansanpuolue, paikkoja nyt 218) ja S&D (sosialistit ja demokraatit, nyt 186) ovat menettämässä enemmistön. Se olisi historiallista. Paikkoja menettää myös muun muassa ECR (konservatiivien ja reformistien ryhmä, nyt 74), kun taas paikkoja voittaa runsaasti laitaoikeiston ENF (nyt 37).
Parlamentissa on tällä hetkellä kahdeksan poliittista ryhmää, ja Suomelle paikkoja parlamentissa on jaossa 13–14 riippuen siitä, onko Britannia vielä EU:n jäsen.
Rahapolitiikalla ratkaiseva rooli rahoituskehyksessä
Suomen puheenjohtajuuskaudelle osuu yksi konkreettinen tavoite, joka Suomen pitää yrittää saattaa maaliin: EU:n rahoituskehyksistä sopiminen. EU:n vuosittaisen budjetin peruslinjat määritetään seitsenvuotisessa rahoituskehyksessä, joista seuraavan on määrä alkaa vuoden 2021 alusta.
– Rahoituskehyksen loppuneuvottelut osuvat Suomen kaudelle, ja neuvotteluissa näkyvät unionin uudet haasteet, Nordström sanoo.
EU-maiden kannat eroavat kysymyksessä merkittävästi, ja kompromissikyky nousee siksi isoon rooliin. Esimerkiksi nettosaajamaan Unkarin suhtautuminen oikeusvaltioon ja oikeusvaltiokehityksen sitomiseen EU:n rahoituksen saamiseen asettaa jo omat haasteensa, ja tässä tilanteessa Suomen tunnetusti hyvä kyky neuvotella asettuu todelliseen testiin.
Nordström nostaa Suomen kauden keskeiseksi asiaksi myös Euroopan keskuspankin johtajanimityksen. EKP:n nykyisen pääjohtajan Mario Draghin on tarkoitus lähteä pestistään lokakuun lopussa. Seuraaja valitaan todennäköisesti kesällä europarlamentin vaalien jälkeen osana EU:n suurta johtajien nimityspakettia. Niminä Draghin seuraajaksi on ollut esillä Suomen Pankin entinen pääjohtaja Erkki Liikanen ja nykyinen johtaja Olli Rehn.
EKP:n johtajanimityksen ohella Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli EU:n komission puheenjohtajan valinnassa. Komission muodostamisesta odotetaan vaikeaa urakkaa.
– Komissio valmistelee 5-vuotisen poliittisten painopisteiden ohjelman, jonka suuntaan pj-maa voi vaikuttaa.
Pj-maan omilla tavoitteilla on merkitystä
Puheenjohtajamaat pyrkivät omilla tavoitteillaan vaikuttamaan EU:n suuntaan. Kesä-heinäkuun vaihteessa 2019 EU:ssa esitellään Suomen puheenjohtajuuskauden prioriteetit; kansallinen puheenjohtajuusohjelma tulee eduskuntaan pääministerin ilmoituksena kesäkuussa sen jälkeen, kun hallitusohjelmasta on annettu tiedonanto.
Suomi listasi jo viime lokakuussa omia painopisteitään, joita on kolme. Kansalaiset keskiöön -tavoitteella tarkoitetaan unionin talouspolitiikan pelisääntöjen kuulumista kaikille jäsenmaille. Ilmastopolitiikka haltuun -tavoitteella halutaan Pariisin ilmastosopimuksen päästötavoitteiden toteuttamista kaikilla politiikan lohkoilla. Vahvempi Eurooppa -tavoite puolestaan tarkoittaa EU-johtoisen puolustusyhteistyön kehittämistä.
– Oikein käytettynä puheenjohtajamaa voi saada omilla tavoitteillaan luotua sellaista yhteishenkeä, jonka kautta saavutetaan yksittäisiä politiikkatavoitteita, kuten lobbaussääntelyn keskeneräisten neuvottelujen loppuunsaattaminen, tai pohjustetaan tulevaisuuden kompromisseja esimerkiksi ilmastopolitiikassa.
– Tämä on myös mahdollisuus nostaa teemoja esille positiivisesti unionin kansalaisille, Nordström sanoo.
Tutkija puhuu ”goodwillin” saamisesta: Suomella on nyt oivallinen mahdollisuus esiintyä luotettavana ja kompromisseja luovana toimijana.
Ensin Suomi kuitenkin tarvitsee kotimaassaan toimintakykyisen hallituksen, joten hallitusneuvotteluiden tilanne touko-kesäkuussa on tutkijan mukaan erittäin tärkeä EU-puheenjohtajuuskauden kannalta. Hallitusneuvotteluiden vetäjä SDP:n Antti Rinne pyrkiikin saamaan hallituksen kasaan EU-vaaleihin mennessä, kun muun muassa ylimääräinen EU:n huippukokous kokoontuu pohtimaan johtajanimityksiä heti vaalien jälkeen.
– Tulevalla hallituksella pitää olla selkeä visio, miten pj-kaudella edetään, Nordström toteaa.