Suomessa on nähty viime vuosina voimakas kriminologian nousu sekä tutkimuksen että opetuksen saralla. Suomen Kriminologisen Yhdistyksen toimesta kriminologia saa vihdoin myös oman kotimaisen tieteenalajulkaisun, kun tiistaina 25.5. julkaistaan Kriminologia-lehden ensimmäinen numero. Sen päätoimittajana toimii Markus Kaakinen Helsingin yliopistosta.
Kriminologia-lehti on tarkoitettu laajasti kriminologisen tutkimuksen ja keskustelun foorumiksi. Lehdessä kriminologia hahmotetaan sekä itsenäisenä tieteenalana että monitieteisenä tutkimuskenttänä. Lehti haluaa toimia kanavana erilaisten traditioiden piiristä tulevalle rikollisuuden ja kontrollin tutkimukselle luoden ja vahvistaen kriminologisen tutkimuskentän yhtenäisyyttä ja identiteettiä.
Lehden ensimmäisessä lehden numerossa julkaistaan monipuolinen ja erilaisiin tutkimustraditioihin perustuva asiantuntija- ja tutkimuskatsaus ajankohtaisista kriminologisista ilmiöistä. Yhtenä ajankohtaisena aiheena esiin nousee vähemmistöt ja poliisikontrolli. Elsa Saarikkomäki tutkii artikkelissaan etnisten vähemmistönuorten kokemuksia virallisesta kontrollista ja leimaamisesta. Haastatteluaineistoon perustuvan analyysin mukaan nuoret kokevat olevansa epäilyn ja kontrollin alaisena juuri oletetun vähemmistötaustansa takia, jonka seurauksena kontrolli näyttäytyvät heille kielteisenä ja leimaavana.
Jukka Savolainen puolestaan pohtii puheenvuorossaan viime aikoina julkisuudessa esillä ollutta oletusta poliisiväkivallan kohdistumisesta erityisesti mustaan väestöön Yhdysvalloissa. Savolainen reflektoi aiheen uutisointia ja tutkimuksellisia mahdollisuuksia tuoden esiin asioiden moninäkökulmaisuuden.
Myös nuorisorikollisuus nousee ajankohtaisena teemana esiin numeron teksteissä. Markus Kaakinen ja Matti Näsi kuvaavat artikkelissaan nuorisorikollisuuden tilannetta vuonna 2020. Aarne Kinnunen puolestaan esittelee puheenvuorossaan nuorisorikollisuustutkimuksen hyödynnettävyyttä Oikeusministeriössä erityisesti rikoksentorjunnan näkökulmasta.
Yksi Kinnusen tekstissä korostuva teema on vaikuttavuusarvioinnin vaikeus, joka on keskeisenä teemana myös Sasu Tynin ja Mikko Aaltosen artikkelissa. He tarkastelevat vankeusaikaisten kuntoutusohjelmien vaikutusarviointeja ja arvioitavuutta esitellen myös monipuolisesti olemassa olevia vankilatoiminnan ohjelmia. Osittain samaan teemaan kytkeytyy myös Mikko Aaltosen puheenvuoro, jossa hän tarkastelee kriminologisen rekisteritutkimuksen kehityssuuntia. Aaltonen tuo esiin rekisteritutkimuksen mahdollisuuksia juuri vaikuttavuustutkimuksissa mutta myös laajemmin kriminologisissa kysymyksissä.
Numeron neljännessä artikkelissa korostuu teorianäkökulma. Vilma Niskanen ja Petteri Pietikäinen hyödyntävät artikkelissaan kriminologisen tutkimuksen aatehistoriallista menetelmää tarkastellessaan sosiaalisen disorganisaation käsitteen ja teorian alkuperää Chicagon sosiologisen koulukunnan tutkimuksissa 1918-1948. Numero päättyy Emma Villmanin monipuoliseen kirja-arvioon alkuvuodesta 2021 julkaistusta Sakari Kainulaisen ja Juho Saaren toimittamasta kirjasta Suomalainen vanki.
Lehden varsinaisena päätoimittajana toimii Markus Kaakinen ja toimitussihteerinä Anna Raeste Helsingin yliopistosta. Lehden ensimmäisen numeron vierailevana päätoimittajana toimi toimituskunnan jäsen Noora Ellonen Tampereen yliopistosta.