”Meillä on toivoa”, sanoo arvostetun Nils Klim -palkinnon vastaanottanut Daria Gritsenko

Ympäristöongelmien ratkaisussa avain onnistumiseen on hyvä ympäristöhallinta eli se, että päätöksenteko ja toimeenpano perustuvat yksityisen ja julkisen aitoon yhteistyöhön. Daria Gritsenkon mukaan parhaisiin tuloksiin päästään, kun jokaisella on mahdollisuus voittaa edes jotakin.

Ympäristöhallinnan ongelmia syntyy varmimmin silloin, kun puuttuu vastuullinen taho, joka huolehtisi yhteistyöstä, koordinaatiosta ja valvonnasta. Norjalaisen Nils Klim -tutkimuspalkinnon perjantaina saanut apulaisprofessori Daria Gritsenko törmää tutkimuksessaan usein tilanteisiin, joissa esimerkiksi paikallisten elinkeinojen tai asukkaiden tarpeet on ohitettu kehittämishankkeen suunnittelussa.  Silloin on epätodennäköistä, että nämä sitoutuvat tavoitteiden saavuttamiseen, liittyivät ne sitten Itämeren kauppamerenkulun kehittämiseen, satamien polttoainejakelun puhdistamiseen, paikallisen aurinkovoimalan käyttöönottoon Siperiassa tai Arktisen alueen luonnonvarojen vastuulliseen hyödyntämiseen.

– Kenttätöissä olen tavannut satoja ihmisiä liike-elämästä, kansalaisjärjestöistä ja paikallishallinnoista. Ympäristökysymykset ovat tärkeitä lähes jokaiselle. Eri toimijoilla on kuitenkin aina omat tarpeensa ja huolensa. Hyvät aikomukset toteutuvat vasta kun löytyy ratkaisu, joka edes osittain tyydyttää kaikkia, Gritsenko kertoo.

Maailmanlaajuisten haasteiden paikalliset piirteet

–Tärkeää on myös huomata, että samat ratkaisut eivät päde kaikkialla: uusiutuvan energian strategia, joka toimii Alaskassa, ei välttämättä toimi Jakutiassa, vaikka teknologia olisi samaa, eikä konttilaivojen hallintokäytäntöjä voi suoraan soveltaa öljytankkereihin. Yhteiskunnallinen ja elinkeinokohtainen konteksti sekä paikallinen kulttuuri vaikuttavat aina. Vaikka puhumme globaaleista ongelmista, ratkaisut täytyy viedä paikallistasolle.

34-vuotias Gritsenko on urallaan ehtinyt tutkia kaikkia edellä mainittuja tapauksia. Sen lisäksi hän on perustanut Helsingin yliopistoon Digital Russia Studies –tutkimusryhmän, jossa kehitetään ja edistetään laadullisten ja laskennallisten tutkimusmenetelmien rajapintaa Venäjän ja Euraasian tutkimuksessa.

Juuri monitieteisyys ja ennakkoluulottomuus uusien metodien kehittämisessä ja omaksumisessa kiinnitti norjalaisen Holberg Prize -lautakunnan huomion. Norjan tutkimus- ja opetusministeriön ja Bergenin yliopiston myöntämä Holberg-palkinto on kansainvälisesti suurimpia ihmistieteiden aloilla jaettuja palkintoja. 600 000 euron palkinnon saajia ovat olleet esimerkiksi Julia Kristeva, Manuel Castells ja Jürgen Habermas. Nils Klim -palkinto on summaltaan huomattavasti pienempi, mutta myöntöperusteet ovat samat. Palkinto myönnetään uransa alkuvaiheessa olevalle pohjoismaiselle tutkijalle.

Katse ongelmista onnistumisiin

Gritsenkon työtä ja julkisia esiintymisiä leimaa ennakkoluulottoman tutkimusotteen lisäksi periksiantamaton optimismi ja energia. Nuori apulaisprofessori ei väheksy ongelmia, mutta kääntää katseensa silti mieluummin onnistumisiin. Tutkimalla tapauksia, joissa vaikeista lähtökohdista on päästy ympäristön, ihmisten ja talouden kannalta hyviin tai vähintään tyydyttäviin ratkaisuihin, hän on tunnistanut toimivia strategioita ja toimintatapoja, jotka kestävät aikaa.

– Maailmassa tapahtuu parhaillaan niin monumentaalisia muutoksia, että niiden edessä on helppo vaipua toivottomuuteen. On silti harhaa, että ihan kaikki olisi pielessä ja kelvotonta. Ihmiset tekevät lujasti töitä ratkaistakseen viheliäisiä ongelmia, ja välillä he onnistuvatkin. Minä haluan oppia näistä esimerkeistä ja tuoda niitä esiin tutkimustyössäni, Gritsenko toteaa.

Daria Gritsenkon professuurin ala Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa on Russian Big Data Methodology. Gritsenko työskentelee Aleksanteri-instituutin lisäksi tiiviisssä yhteistyössä Kestävyystieteiden instituutin (HELSUS) kanssa, ja on toiminut tutkijana myös Turun yliopistossa. Hänellä on takanaan tutkimusvierailuja Norjassa, Japanissa, Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Espanjassa. Gritsenko esiintyy sujuvasti neljällä kielellä: suomeksi, englanniksi, saksaksi ja venäjäksi.

Daria Gritsenko

Apulaisprofessori