- Resurssit olivat rajalliset, joten työvoimaa piti käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin, sanoo väitöskirjatutkija Otto Aura Helsingin yliopistosta.
Talvisodan aikana työmääräyksen linnoitustöihin sai noin 50 000 suomalaista työvelvollisina. Jatkosodassa annettiin työmääräys erilaisiin puolustuksellisiin tehtäviin yli 74 000 työvelvolliselle.
Väitöskirjassa tutkitaan työvoiman sotilaallista käyttöä Suomessa toisen maailmansodan aikana, pääpaino on työvelvollisissa. Kesällä 1939 hyväksytyn työvelvollisuuslain mukaan jokainen 18‒59 -vuotias oli työvelvollinen. Heidät oli mahdollista määrätä maanpuolustuksen etua tarkoittaneisiin töihin, kuten linnoitustöihin.
Jatkosodan aikaista työvoiman käyttöä tutkitaan kolmen eri ryhmän avulla. Työvelvollisten lisäksi tarkastellaan hermotoipilaita sekä sotavankeja linnoitustöissä. Molemmat ratkaisut olivat väittelijän mukaan tilanteenmukaisia.
- Psyykkisesti vammautuneita hermotoipilaita ei katsottu voitavan lähettää kotialueelle, vaan raskas fyysinen työ nähtiin parannuskeinoksi, Aura kertoo.
Väitöstutkimuksen mukaan sotavankeja oli joutunut suomalaisten haltuun enemmän kuin oli osattu odottaa.
- Samalla oli pulaa työvoimasta. Sotavankeja laitettiin töihin myös sotatoimialueella.
Työvoiman sotilaallista käyttöä tarkastellaan kahden rakennusalan ammattilaisen sotateiden kautta, heistä toinen oli väittelijä Otto Auran isoisä Veikko Mäkinen. Tutkimus perustuu laajamittaiseen arkistotyöhön ja tarkentaa historiallista kuvaa Suomesta toisen maailmansodan aikana.
Mäkinen pataljoonan rakennusjoukkueen johtajaksi
Otto Auran isoisä Veikko Mäkinen valmistui joulukuussa 1940 rakennusmestariksi. Ensimmäiseksi työpaikaksi tuli puolustusministeriön johtamat linnoitustyöt itärajalla.
Jatkosodan liikekannallepanon yhteydessä Mäkinen komennettiin linnoitusrakennuspataljoonaan rakennusjoukkueen johtajaksi. Alaisinaan hänellä oli suomalaisia työvelvollisia. Mäkisen linnoitusrakennuspataljoona seurasi hyökänneitä joukkoja ja kunnosti vastustajalta vallattuja lentokenttiä ilmavoimien käyttöön.
Tie vei Viteleen, Äänislinnaan, Hirvakseen ja Syvärin suunnalle. Työvoimana oli myös sotavankeja. Linnoitusrakennuspataljoonasta Mäkinen komennettiin lähemmäs kotialuetta kesällä 1942.
Uudet tehtävät olivat työnjohtoa kunnossapito- ja tarkastustoimiston listoilla, Salpalinjalla. Tässä tehtävässä Mäkisen alaisina oli myös hermotoipilaista koottuja komppanioita. Tässä tehtävässä hän oli kesään 1944 asti, jonka jälkeen vuorossa oli erilaisia järjestelytehtäviä.
- Rakennusmestari Veikko Mäkisen (1914‒1993) julkaisemattomat muistelmat toimivat tärkeänä inspiraationa työvoiman sotilaallisen käytön tutkimukseen, Aura toteaa.
Työvelvollisten ottamisesta vastasivat kansanhuoltoministeriö ja myöhemmin talvisodassa Päämajan työvoimatoimisto, kun taas jatkosodassa vastuu oli kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöllä sekä kotijoukkojen esikunnalla.
Talvisodan jälkeen työvelvollisuuden toimeenpano siirrettiin kansanhuoltoministeriöltä kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle. Tämän jälkeen, alkukeväästä 1941 alkoi mahdollisen uuden sodan varalta suunnittelutyö työvelvollisten ottamisesta puolustuslaitoksen töihin. Jatkosodan alkaessa suunnitelma laitettiin käytäntöön. Kotijoukkojen esikuntaan perustettiin työvoimaosasto, jonka vastuulla oli työvelvollisen työvoiman hankkiminen puolustuslaitoksen töihin.
’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’
VTM Otto Aura väittelee 11.1.2019 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Työvelvollisia, toipilaita ja sotavankeja - Työvoiman sotilaallinen käyttö Suomessa toisen maailmansodan aikana". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorium XV, Unioninkatu 34.
Vastaväittäjänä on professori Petri Karonen, Jyväskylän yliopisto, ja kustoksena toimii professori Pauli Kettunen.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Väitöskirjaa myy Unigrafia.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Otto Aura
Puh. 044-3703986
otto.aura@helsinki.fi