Tämä havainto edistää ymmärrystämme taloudellisesta riskinotosta, sillä tulos on ristiriidassa useiden psykologisten teorioiden kanssa mutta tukee teoriaa, jonka mukaan eri lähteistä tulevien ”hyötyjen” tai mielihyvien välillä voi olla vuorovaikutusta, joka vaikuttaa käyttäytymiseen, sanoo Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkija Marja-Liisa Halko.
Tappioiden pelko vähenee
Ihmisten suhtautumista taloudelliseen riskinottoon pidetään suhteellisen muuttumattomana, miltei persoonallisuuspiirteenä. Aalto-yliopiston professorin Markku Kaustian ja Marja-Liisa Halkon tutkimuksessa haluttiin osoittaa, että muuttamalla koehenkilöiden mielihyvätuntemuksia kokeen aikana myös heidän riskinottohalukkuutensa muuttuu. Mielihyvätuntemusten muuttamiseen käytettiin sekä koehenkilöiden omaa lempimusiikkia että musiikkia, jota koehenkilöt eivät voineet sietää.
– Koehenkilöiksi tähän ensimmäiseen kokeeseen rekrytoimme 12–17 –vuotiaita tyttöjä ja poikia, Marja-Liisa Halko kertoo. – Valitsimme nuoria koehenkilöitä, koska nuoret ovat tyypillisesti hyvin tietoisia omasta musiikkimaustaan. Heidän on helppo nimetä musiikkikappaleista omat suosikkinsa ja inhokkinsa. Nuoret myös osoittautuivat erittäin tunnollisiksi ja motivoituneiksi koehenkilöiksi.
Yksinkertaisessa päätöksentekokokeessa koehenkilöille esitettiin joukko erilaisia ”arpajaisia”, joissa kaikissa oli 50–50-mahdollisuus joko voittaa tai hävitä pieni summa rahaa. Voittojen ja tappioiden koot vaihtelivat eri arpajaisten välillä ja koehenkilöiden tehtävänä oli kunkin arpajaisen kohdalla kertoa olisivatko he valmiita osallistumaan siihen. Taustalla kokeen aikana soi joko koehenkilön suosikkimusiikki, inhokkimusiikki tai ei musiikkia lainkaan.
– Yksi tapa arvioida kokeen tuloksia on laskea, kuinka suuren muutoksen tappioiden koossa musiikki korvaa vaikuttamatta kuitenkaan koehenkilöiden halukkuuteen osallistua arpajaiseen, Marja-Liisa Halko sanoo.
Osoittautui, että keskimäärin hyvä musiikki korvasi 3.1 prosentin kasvun tappioissa ja huono musiikki puolestaan 4.6 prosentin vähennyksen tappioissa.
Arvon koodaus muuttuu
Toisessa tutkimuksessa selvitettiin toiminnallisen magneettikuvauksen avulla, miten riskinottohalukkuuden ja musiikin yhteisvaikutus näkyy ihmisten aivoissa. Tähän Marja-Liisa Halkon ja neljän muun tutkijan kokeeseen rekrytoitiin aikuisia, ja osoittautui, ensinnäkin, että lempimusiikki lisää riskinottoa myös aikuisilla. Lisäksi hyvän musiikin vaikutus paikallistui aivoissa kahdelle alueelle, mantelitumakkeeseen ja striatumiin. Molemmat alueet liittyvät sekä palkitsemiseen että tunteiden käsittelyyn ja niiden tiedetään olevan tärkeässä roolissa, kun erilaisia valintavaihtoehtoja arvioidaan.
– Tulokset viittaavat siihen, että koehenkilölle tunnepitoinen musiikki vaikuttaa päätöksentekoon muokkaamalla lyhytaikaisesti ihmisten riskipreferenssejä, mikä puolestaan heijastuu vaihtoehtojen arvon koodauksen muutoksina heidän aivoissaan, tutkija Marja-Liisa Halko sanoo.
Alkuperäiset tutkimukset Risk ON / Risk OFF: Risk-taking varies with subjectively preferred and disliked music ja Hedonic context modulates risky choices and reward responses in amygdala and dorsal striatum on julkaistu PLOS One ja Journal of Neuroscience, Psychology and Economics –lehdissä:
http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0135436
http://psycnet.apa.org/journals/npe/8/2/100/