Kokonaisvaltainen sopimusjohtaminen luo yrityksille rahaa, laatua ja riskienhallintaa

Puhtaasti juridinen näkökulma sopimuksiin on riittämätön. Oikeustieteen tohtoriksi väittelevän Suvi Hirvonen-Eren mukaan kokonaisvaltaisella ja hyvällä sopimusjohtamisella niin yritykset kuin julkinen sektorikin voivat säästää huomattavia summia ja ennaltaehkäistä ongelmien syntyä.

Suvi Hirvonen-Ere tarkastelee väitöskirjassaan ”Contract Management Modus Operandi in the Post-Enron World” sopimusjohtamista ja sopimuksen elinkaaren hallintaa. Monitieteisessä tutkimuksessa kerrotaan siitä monimutkaisesta ja moniulotteisesta sopimustodellisuudesta, jossa kansainväliset korporaatiot toimivat, ja valotetaan, miltä sopimus näyttää näistä näkökulmista katsottuna. Kun sopimus nähdään perinteisen juridiikan käsitystä laajemmin, siten kuin se sopimusjohtamisessa nähdään, sopimuksella voidaan saavuttaa paljon enemmän, kuin nykyisin.

– Kun juristi katsoo sopimusta, hän näkee vaiheen ennen sopimuksen allekirjoittamista, allekirjoituksen, ja sen jälkeen oikeudenkäynnin, jos toteutusvaiheessa on ilmennyt jokin riita tai vaade, jota ei ole kyetty ratkaisemaan. Contract Manager näkee sopimuksen koko elinkaaren, ensimmäisestä ideasta siihen saakka, kun koko projekti on viety loppuun, Hirvonen-Ere tiivistää näkökulmien erot.

Suvi Hirvonen-Ere

Suvi Hirvonen-Ere.

Hyvän sopimusjohtamisen tavoite on oikeudellisesti, taloudellisesti ja projektinjohdollisesti parempi sopimustoiminta. Huolimatta tärkeästä käytännön merkityksestään kansainvälisessä oikeus- ja liike-elämässä ja siinä toimivien yritysten sopimuskäytännöissä, sopimusjohtaminen on ollut akateemisesti toistaiseksi niukalti tutkittu aihe. Kyseessä ei ole asemansa vakiinnuttanut oikeudenala ja tutkimus onkin tiettävästi ensimmäinen suomalaisessa oikeustieteellisessä tiedekunnassa laadittu Contract Management -sopimusjohtamisen toimintatapaan keskittyvä väitöskirja, ja myös ensimmäisiä maailmassa.

Aihe on tuttu Hirvonen-Erelle myös käytännössä. Hän on toiminut oikeus- ja liike-elämän johtotehtävissä useissa suuryrityksissä lähes 20 vuoden ajan.

– Sain viimein kerättyä riittävästi rohkeutta voidakseni toteuttaa tämän pitkäaikaisen unelmani. Vaati uskallusta hypätä ulos johtotehtävistä globaalista korporaatiomaailmasta.

Mittavat taloudelliset hyödyt

Väitöstutkimuksen pontimena on ollut vuosituhannen alun maailmankuulu Enron-skandaali, jossa ns. uuden talouden airuena tunnustettu yhtiö kaunisteli talouslukujaan tilintarkastusyhtiönsä suosiollisella avustuksella. Kun todellinen tilanne paljastui, yhtiön arvo romahti nopeasti. Yhdysvaltojen seitsemänneksi suurin yritys ajautui konkurssiin vuosituhannen alussa ja monet sen johtajista saivat pitkät vankeustuomiot.

Enronin jälkimainingit nopeuttivat käytännön liike-elämässä kehittyneen sopimusjohtamisen toimintatavan etenemistä maailmassa. Hyvä sopimusjohtaminen neuvoo myös yrityksen johtoa tekemään oikeita ratkaisuja ja tukee sopimusosapuolten välisen suhteen toimimista mahdollisimman sujuvasti koko sopimuksen elinkaaren ajan, ja sen avulla voidaan varautua sopimuksen kohteen muutoksiin sekä paremmin ennakoida sopimuksesta johtuvat väitteet ja vaateet. Eräs sopimusjohtamisen tärkeä tavoite on vähentää sopimuksen arvon alenemista ja tästä johtuvaa arvovalumaa ulos yrityksestä, eettistä aspektia unohtamatta.

– Näin toimien yritykset säästävät rahaa, aikaa ja resursseja ja sopimusosapuolten välinen suhde pysyy sujuvana koko sopimuksen elinkaaren ajan, Hirvonen-Ere sanoo.

Väitöskirjatutkimuksen tuloksia voidaan suoraan soveltaa käytäntöön, Suomessa ja globaalisti. Julkisen sektorin puolella toimintatapa mahdollistaisi verovarojen käytön tehokkaammin ja vähentäisi rahan hukkaamista virheiden johdosta.

– Tieteen tehtävä on tuottaa ratkaisuja maailman ongelmiin. Oikein hyödynnettynä sekä yksityisellä että julkisella puolella sopimusjohtamisella olisi myös kansantaloudellinen merkitys.

Toimintatapa ei kuitenkaan ole vielä lyönyt laajemmin läpi Suomessa, vaikka parantamiseen varaa varmasti olisi, esimerkkinä vaikkapa Länsimetro -projekti, jossa oli epäselvyyksiä siitä, mitä toimittajan kuului toimittaa sopimuksen puitteissa ja mistä ostajan kuului maksaa. Kun tähän ei ollut kiinnitetty riittävästi huomiota, riita oli valmis.

– Nämä ovat juuri sellaisia ikäviä seurauksia, joita sopimusjohtamisen toimintatavalla voidaan välttää sopimalla etukäteen asioista riittävän selkeästi tai mikäli tämä ei ole mahdollista, kirjaamalla sopimukseen muutostilanteita varten sopimusjohtamisen mekanismi, ja varaamalla tälle riittävästi aikaa ja budjettia projektiaikatauluun, Hirvonen-Ere sanoo.

– Lain, talouden, projektijohtamisen, laadun ja muiden aspektien yhteensovittamisesta ja kokonaisvaltaisesta sopimusjohtamisesta hyötyvät kaikki, suoraan tai epäsuorasti, päättää Hirvonen-Ere.

Li­sä­tie­toa väi­tös­ti­lai­suu­des­ta:

Oikeustieteen kandidaatti, MCCM Cert. Suvi Hirvonen-Ere väittelee 19.6.2021 kello 10 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Contract Management Modus Operandi in the Post-Enron World".

Väitöstilaisuutta voi seurata tämän videolinkin kautta:
https://helsinki.zoom.us/j/62739081137

Vastaväittäjänä on professori Lorenz Kähler, Bremenin yliopistosta ja kustoksena on professori Jukka Mähönen Helsingin yliopistosta.

Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa Heldassa.

Väit­te­li­jän yh­teys­tie­dot:

Suvi Hirvonen-Ere
Puh. 040 504 3554
suvi.hirvonen@helsinki.fi
https://www.linkedin.com/in/suvi-hirvonen-ere-a921603/