Globalisaation ja digitalisaation synnyttämiä haasteita käsiteltiin vertailevan oikeustieteen seminaarissa

Globalisaatio- ja digitalisaatioprosessit kytkeytyvät toisiinsa entistä tiiviimmin ja luovat kansainvälisesti merkittäviä oikeudellisia ja sosiaalisia haasteita. Tämänvuotisessa kiinalais-suomalaisessa vertailevan oikeustieteen seminaarissa keskusteltiin näiden kasvavien, globaalien huolenaiheiden vaatimista tehokkaista toimenpiteistä.

Kiinan oikeuden ja kiinalaisen oikeuskulttuurin keskus (China Law Center) ja Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta järjestivät yhdessä Institute of Law of the Chinese Academy of Social Sciences -instituutin (CASS) kanssa yhdeksännen kiinalais-suomalaisen vertailevan oikeustieteen seminaarin, joka pidettiin 20–21. syyskuuta 2018 Pekingissä.

Tässä vuotuisessa tapahtumassa pyrittiin käymään syvällistä keskustelua ajankohtaisista oikeudellisista kysymyksistä, joilla on sosiaalista ja akateemista merkitystä. Lisäksi seminaari tarjosi pohjoismaisille oikeustieteen tutkijoille puitteet tapaamisille ja kansainvälisen yhteistyön syventämiselle.

– Seminaarin järjestäjät pitivät tärkeänä, että konferenssissa tartuttaisiin keskeisimpiin sosiaalisiin ja oikeudellisiin haasteisiin, kertoo professori Ulla Liukkunen, Kiinan oikeuden ja kiinalaisen oikeuskulttuurin keskuksen johtaja ja yksi konferenssin järjestäjistä.

– Niinpä keskustelujen aiheiksi valittiin ympäristöön ja sosiaaliseen kestävyyteen liittyviä kysymyksiä, kuten työntekijöiden kollektiivisten oikeuksien suojaamisen tarve, oikeusvaltion periaatteiden edistäminen ja Kiinan kansallisen oikeuden viimeaikainen kehitys.

Arvostettu oikeushistorioitsija ja vertaileva oikeustieteilijä, oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani, professori Pia Letto-Vanamo kertoi esityksessään perustuslainmukaisuuden arvioinnissa käytettävästä pohjoismaisesta mallista. Professori Liukkunen käsitteli muutoksia pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa työehtosopimuksia sääntelevässä järjestelmässä. Professori Ellen Eftestøl-Wilhelmsson ja tohtorikoulutettava Emilie Yliheljo puolestaan kertoivat päästötietojen roolista kestävän liiketoiminnan edistämisessä.

Seminaarissa oli puhujia myös muista Kiinan oikeuden ja kiinalaisen oikeuskulttuurin keskuksen jäsenyliopistoista: Turun yliopistosta, Hankenista, LUT-yliopistosta ja Itä-Suomen yliopistosta.

Kiinasta puhujina oli mm. CASS-instituutin johtaja professori Chen Su, joka on osallistunut myös professori Liukkusen Suomen Akatemialta rahoitusta saaneeseen Kiinaa ja vertailevaa työoikeutta tarkastelleeseen tutkimushankkeeseen johtamalla kiinalaista tutkijaryhmää. Monista seminaariin osallistuneista CASS-instituutin Kiinassa toimivista eturivin tutkijoista mainittakoon professori Zheng Shanguan Tsinghuan yliopistosta ja professori Jiang Ying, China University of Labour Relations -yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani. 

Merkille pantavaa oli se, että tapahtuman liki vuosikymmenen mittaisessa historiassa nyt nähtiin ensi kertaa osallistujia muista pohjoismaisista yliopistoista, kuten professori Mia Rönnmar, Lundin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani ja professori Ditlev Tamm Kööpenhaminan yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta.

Professori Liukkunen uskoo entistä laajemman osallistujakunnan heijastavan yhteistä sitoutumista pohjoismaiseen yhteistyöhön Kiinan lain ja kiinalaisen oikeuskulttuurin tutkimuksen ja koulutuksen saralla.

­– Muiden pohjoismaisten tutkijoiden osallistuminen seminaariin osoitti, että pohjoismaissa, ja laajemminkin Euroopassa, näkyy kasvavaa kiinnostusta kiinalaista oikeusjärjestelmää kohtaan ja intoa levittää ns. pohjoismaista oikeusvaltiomallia koskevaa tietoa Kiinassa, toteaa professori Liukkunen.

Kiinalais-suomalaisen vertailevan oikeustieteen kymmenvuotisseminaari järjestetään ensi vuonna Suomessa.