ALEKSANTERI INSIGHT 3/2022. Venäjän hyökkäystä Ukrainaan 24.2. seurasi noin 200 000 venäläisen poismuutto Venäjältä ja samalla maan suurin aivovuoto sitten Neuvostoliiton romahtamisen. Maastamuuttajien joukossa lähti huipputason teknologiaosaajia erityisesti IT-sektorilta, mikä johti Venäjällä valtavaan inhimillisen pääoman ja osaamisen menetykseen. Tämä poismuutto muokkaa poliittista maisemaa niin lähtö- kuin määränpäämaassakin.
YK:n tietojen mukaan Venäjä lasketaan viiteen suurimpaan maahanmuuttajien vastaanottaja- ja lähtömaahan. Sodan alkamisen jälkeen Venäjältä lähtijöiden määrä nousi dramaattisesti. Poismuuttajat suuntasivat enimmäkseen Turkkiin, Armeniaan ja Georgiaan, missä heiltä ei vaadita maahantuloviisumia. Harvempi muuttaja jäi Suomeen, josta tuli Baltian maiden ohella suosittu kauttakulkumaa.
Muodostuuko heistä uusia Venäjän demokratisoitumista ajavia ryhmiä? Auttavatko he kehittämään Venäjälle uudenlaisia tulevaisuuden näkymiä? Näihin kysymyksiin liittyen teimme 28.3.–4.4.22 maastamuuttaneiden parissa kyselytutkimuksen. Koska kyseisen ryhmän demografiasta ei ole tarkkaa tietoa, keräsimme 1,700 vastaajan otannan. Vastaajat tavoitettiin temaattisista online-ryhmistä muun muassa Telegrammin sekä OK Russian -hankkeen (okrussians.org) verkostojen kautta. Tämä hanke avustaa poismuuttaneiden uudelleensjoittumista sekä selvittää heidän tilannettaan säännöllisesti.
Kyseessä ei ole aiempien muuttoaaltojen kaltainen taloudellisesti paremman elämän perään muuttaneiden ihmisten ryhmä vaan se koostuu enimmäkseen poliittisen opposition edustajista. Pelot poliittisista vainoista ja mahdollisesta rintamalle joutumisesta ovat useimmin mainittuja syitä lähtöpäätökselle. Suurin osa lähtijöistä on korkeakoulutettuja keskiluokkaisia ihmisiä, joilla on laajat sosiaaliset verkostot ja liberaalit poliittiset arvot. Näkemyksiltään he eivät siis edusta Venäjän koko väestöä vaan sen koulutetuinta, kaupungistuneinta ja poliittisesti aktiivisinta osaa. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli muuttanut Turkkiin (24,9%), Georgiaan (23,4%) ja Armeniaan (15,1%). Euroopan maista eniten edustettuina olivat Serbiaan (1,9%), Montenegroon (1,7%), Viroon (1,6%), Saksaan (1,6%), Espanjaan (1,5%) ja Ranskaan (1,1%) muuttaneet.
Monet näistä maastamuuttajista organisoivat hyväntekeväisyysryhmiä, avustivat vapaaehtoisina ukrainalaisia pakolaisia sekä viestittivät poliittisesti tärkeää tietoa ulkomailla ja Venäjän sisällä. Nämä ryhmät voivat luoda otollisen perustan uudelle poliittiselle keskustelulle ja mobilisaatiolle. Toisaalta aiempien ja uudempien venäjänkielisten maahanmuuttoryhmien välillä saattaa kehittyä jännitteitä. Koordinaatio on edelleen ongelma Venäjän oppositiolle ulkomailla. Sodanvastaisen ja demokratiaa ajavien liikkeiden menestys riippuu myös maastamuuttaneiden kyvystä pitää yllä yhteyksiään Venäjälle.
Tutkijatohtori Margarita Zavadskaya toimii tutkijatohtorina Aleksanteri-instituutissa ja on tutkimusryhmän Electoral malpractice, cyber-security, and its political consequences in Russian and beyond (ElMaRB) johtaja.