Eeva Luhtakallio: poliittisen osallistumisen tutkimus edistää demokratian toteutumista

Demokratiaan liittyviä tekoja tutkimalla löytyvät poliittisen osallistumisen epäkohdat ja vaikuttamisen uudet muodot.

Mitä tutkit?

Tutkin demokratiaa ja poliittista osallistumista. Yhtäältä tarkastelen kansalaisyhteiskunnan toimintaa, toisaalta analysoin poliittisen osallistumisen ja politisaation prosesseja, eli asioiden tai tilanteiden poliittisiksi tekemistä.

Selvitän työssäni, miten demokratia toteutuu, muotoutuu, kehittyy ja joskus vaarantuukin. Miten yksittäiset teot ja ihmiset muokkaavat demokratiaa? Minua kiinnostaa, kuka saa osallistua demokratiaan. Muun muassa poliittisen keskustelun ja osallistumisen välineet voivat eriarvoistaa kansalaisia ja ikäryhmiä. Osana tutkimustani selvitänkin, miten nuorten tapa toimia poliittisesti muokkaa nykyistä ja tulevaisuuden poliittista kulttuuria.

Mihin ja miten tutkimuksesi aihe vaikuttaa?

Tutkimuksellani teen näkyväksi demokratiaan ja politiikkaan liittyvää epätasa-arvoa ja kansalaisena toimimisen rajoja.  

Käynnissä olevassa tutkimuksessani analysoimme tutkimusryhmäni kanssa, miten kuvien käyttäminen osana poliittista vaikuttamista ja osallistumista muuttaa demokratiaa. Tutkimme 18–35 -vuotiaiden nuorten visuaalista yhteiskunnallista osallistumista sosiaalissa medioissa ja kasvokkain Suomessa, Portugalissa, Ranskassa ja Saksassa.

Selvitämme esimerkiksi, miten erilaisia kuvia – vaikkapa selfieitä ja meemejä – jakamalla tehdään asioista ja tilanteista poliittisia tai kommentoidaan, argumentoidaan ja protestoidaan poliittisia kysymyksiä. Muun muassa ilmastokriisin kuvittaminen ja oman osallisuuden visuaalinen esittäminen tuovat voimakkaasti esiin tunteita. Toisinaan syntyy vaihtoehtoisia poliittisia narratiiveja tai jopa uudenlaisia poliittisen osallisuuden kokemuksia.

Tekoälyn avulla analysoitavat valtavat kuvamassat tuottavat meille tutkijoille uutta tietoa ilmastoliikkeen toimintatavoista. Kuvista voi löytyä uusia ja orastaviakin vaikuttamisen muotoja.

Kuuntele Helsingin yliopiston podcast: Milloin selfie on poliittinen?

Poliittista osallistumista ja eriarvoisuutta käsittelevässä tutkimuksessani havaitsin epätasa-arvoa luovia ja ylläpitäviä käytäntöjä. Poliittinen osallistuminen ei ole mikään oma erillinen saarekkeensa, vaan suoraan yhteydessä esimerkiksi köyhyyden, vähäisen koulutuksen ja pitkien, usein sukupolvet ylittävien eriarvoisuuden ketjujen tuottamaan epätasa-arvoon. Jos tätä ei huomioida osallistuvaa demokratiaa edistettäessä, saatetaan päätyä tuottamaan lisää eriarvoisuuden kokemuksia. Saatamme sulkea toiset pois poliittisen vaikuttamisen piiristä.

Lisäksi tutkimuksessa nousi esiin, että osallistumishankkeita suunnittelevat ja toteuttavat ulkopuoliset eivät usein huomaa tai tunnista paikallisyhteisöissä jo käynnissä olevaa toimintaa, osallistumista ja yhteisöllisyyttä. 

Tutkimusteni avulla voidaan vahvistaa demokratian toimivuutta ja oikeudenmukaisuuden toteutumista, korjata vikoja ja muovata poliittisen osallistamisen rakenteita nykyistä toimivammiksi.

Mikä alallasi inspiroi sinua erityisesti juuri nyt?

Osallistuminen ja demokratia ovat yhteiskunnallisesti valtavan ajankohtaisia teemoja: polarisaatiosta, populismista ja eriarvoisuudesta puhutaan kaikkialla, mikä sähköistää poliittisen sosiologian keskusteluja. On innostavaa tuntea tekevänsä yhteiskunnallisesti merkityksellistä tutkimusta ja pystyvänsä (toisinaan) lisäämään ihmisten ymmärrystä kaikkien elämään vaikuttavista asioista.

Tutkijana inspiroidun tieteen sisäisten vastakkainasettelujen purkautumisesta ja etnografisen tutkimuksen arvostuksen noususta.

Kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen sekä empiirisen ja teoreettisen tutkimuksen välille ei enää vedetä yhtä selkeitä rajoja. Olen innoissani, että pääsen käymään keskusteluja niin kansainvälisten kuin kotimaisten kollegojen kanssa, jotka jakavat reippaan kädet savessa -otteen teoriaan ja haluavat toteuttaa tieteen perustehtävää – pyrkiä totuuteen – historialliset polut tunnistaen ja tämän päivän, kuten myös vasta tulossa olevan, sosiaalisen maailman merkityksiä etsien.

Eeva Luhtakallio on sosiologian professori valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Eeva Luhtakallio puhui Tiedekulman tapahtumassa Kuuleeko toinen Polvi? (katso tallenne). Miten rakennamme yhteiskuntaa, jossa kaikenikäisillä on mahdollisuuksia tulla kuulluksi? Tervetuloa mukaan kaventamaan sukupolvikuiluja!

Haloo, Suomi! -ohjelmasarja: Perehdy kanssamme politiikan murroksen, polarisaation, velkakeskustelun ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kiperiin kysymyksiin.

Tutustu teemaan Hyvä yhteiskunta

Kuuleeko toinen polvi? Keskustelua sukupolvista ja vallasta