Hankkeen alkuperäisenä tarkoituksena oli vähentää alkoholihaittoja, mutta valmistelun kuluessa tavoitteeksi tuli alkoholimyynnin liberalisointi. Vuoden 2018 alussa voimaan tullut alkoholilaki muun muassa toi kaikki enintään 5,5-prosenttiset alkoholijuomat vähittäiskauppoihin ja vapautti ravintoloiden aukioloaikoja.
Journal of Studies on Alcohol and Drugs -lehdessä julkaistussa artikkelissa analysoitiin reilu tuhat (1085) kuuden eri alkoholiteollisuuden toimijan twiittiä. Alkoholiteollisuuden toimijoiksi luettiin tahot, joiden kaupallisiin intresseihin lakiuudistus vaikutti eniten sekä näiden tahojen eturyhmät.
Suosituimmaksi perusteluksi kohosi tuottojen nousu
Twiitit luokiteltiin niissä käytettyjen lobbausargumenttien mukaan. Alkoholiteollisuus vetosi twiiteissään eniten siihen, että alkoholipolitiikan liberalisointi lisää tuottoja. Toiseksi ja kolmanneksi suosituimpia argumentteja olivat vaatimukset siitä, että alkoholipolitiikassa on asetettava vapaudet holhouksen ja valvonnan edelle sekä väitteet, joiden mukaan valistus on paras tapa vähentää alkoholihaittoja. Kolme neljäsosaa tutkituista twiiteistä käsitteli näitä teemoja.
– Panimoliitto korosti erityisesti vapauksia, kun taas Sinebrychoff painotti kotimaisen alkoholimyynnin tuomia tuottoja ja Päivittäistavarakauppa valistusta, kertoo sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta.
Muut tutkimuksessa havaitut twiittien teemat liittyivät väitteisiin, joiden mukaan ”alkoholijuomien kuluttaminen on normaalia ja/tai pääosin terveellistä”, ”vain pieni osa kuluttajista aiheuttaa alkoholihaittoja”, ”saatavuuden rajoittaminen on tehoton keino vähentää alkoholihaittoja”, ”alkoholipolitiikan kiristämisen kannattajat suojelevat Alkon monopolia” ja ”alkoholimainonta ei lisää alkoholihaittoja”. Tutkimuksessa ei otettu kantaa alkoholiteollisuuden argumenttien todenmukaisuuteen.
Twitter oiva kanava myynnin pönkittämiseksi
Tutkimuksen mukaan alkoholiteollisuus käytti Twitteriä luodakseen itselleen suosiollisen toimintaympäristön alkoholijuomien myynnin kasvattamiseksi. Tutkimuksessa ei selvitetty sitä, mikä vaikutus Twitter-viesteillä oli siihen, että lakihankkeen suunta muuttui teollisuuden etujen mukaiseksi.
– Tulosten mukaan Twitter kuitenkin tarjoaa teollisuudelle rajoittamattomia mahdollisuuksia levittää perinteisiä vaikuttamisviestejään, Hiilamo toteaa.
Alkoholitutkimussäätiön sekä Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimus laadittiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan yhteiskuntapolitiikan tieteenalalla.
Lisätiedot:
Heikki Hiilamo
040-358 7203
heikki.hiilamo@helsinki.fi
Julkaisu:
Thomas Babila Sama, Ilkka Konttinen, Heikki Hiilamo: Alcohol Industry Arguments for Liberalising Alcohol Policy in Finland: Analysis of Twitter Data. Journal of Studies on Alcohol and Drugs, Vol 82(2), 279–287 (2021).