Yliopiston almanakkatoimiston ja Observatorion yhteistyössä tekemä näyttely kertoo ikiaikoja ihmistä askarruttaneesta ajanlaskusta ja suomalaisen almanakan kiehtovista vaiheista. Näyttelyn yhteydessä järjestetään aiheesta myös luentosarja keväällä 2020.
Näyttely saa historialliset puitteet Tähtitorninvuorelle vuonna 1834 valmistuneesta observatoriorakennuksesta, jossa Yliopiston almanakkatoimisto perustettiin 25 vuotta sitten. Almanakkojen laatiminen on perinteisesti ollut tähtitieteilijöiden työtä. Ajanlaskua ja kalenterin vaiheita kuvittamaan on esillä riimusauvoja, almanakkoja eri ajoilta ja almanakkojen valistusartikkeleita havainnollistavia esineitä. Näyttely juhlistaa samalla vuoden 2020 kalenteriuudistusta, joka tuo almanakkaan jälleen uusia merkkipäiviä ja uusia nimiä.
Tietoa ajankulun seurannasta ja almanakkojen kiehtovasta historiasta
Ajan kulkua on varhaisista ajoista lähtien seurattu eri kulttuureissa Auringon liikkeen, Kuun vaiheiden ja vuodenaikojen mukaan. Ennen painettuja kalentereita käytettiin muun muassa puisia riimukalentereita. Ensimmäinen suomenkielinen almanakka ilmestyi vuonna 1705. Suomalaisen kalenterin ylläpidosta vastaa Helsingin yliopisto.
Suomessa painetaan vuosittain noin 11 miljoonaa kalenteria eli kaksi kalenteria kansalaista kohden. Tarjolla on niin värikkäitä kuvakalentereita kuin erilaisia tasku-, pöytä- ja lompakkokalentereita. Valtaosa niistä sisältää tärkeiden kalenteripäivien ohella myös nimipäivätiedot. Lisäksi kalenterintekijöille on Almanakkatoimistosta saatavilla monenlaista tähtitieteellistä ja muuta aineistoa, kuten esimerkiksi tietoja tori- ja markkinapäivistä tai teemapäivistä ja tapahtumista.
Aikoinaan almanakoista on löytynyt myös esimerkiksi ennustuksia säähän ja moniin arkisiin askareisiin kuten kosimiseen ja kuppaukseen. Entä mistä kalenteri-sana tulee tai miten pääsiäisen ajankohta määräytyy? Mitähän tekemistä on almanakalla kamelin kanssa? Tämä kaikki selviää vierailemalla näyttelyssä.
Näyttelyn yhteydessä järjestetään almanakkaluentosarja Helsingin observatoriolla lauantaisin klo 13.00 ja Tieteiden yönä 16.1. klo 18.15:
16.1. Asko Palviainen: Tähtitieteen merkitys almanakan synnyssä
8.2. Heikki Oja: Keskiajan pyhimykset almanakassa
29.2. Asko Palviainen: Karkauspäivä ja ajanlaskun historiaa
14.3. Minna Saarelma-Paukkala: Suomalaisen kalenterin merkkipäivät ja kalenteriuudistus 2020
28.3. Minna Saarelma-Paukkala: Suomalaiset nimipäiväkalenterit ja nimipäiväuudistus 2020
Luennot ovat maksuttomia, mutta niille on ilmoittauduttava Helsingin observatorion verkkosivujen kautta.
Tervetuloa!
Lisätietoja:
Minna Saarelma-Paukkala, Almanakkatoimisto, puh. 02941 22947, minna.saarelma@helsinki.fi
Päivi Harjunpää, Observatorio, 050 318 2422, paivi.harjunpaa@helsinki.fi
observatorio@helsinki.fi, www.observatorio.fi
Helsingin observatorio, Kopernikuksentie 1, 00130 Helsinki. Avoinna: to 12–20, pe-su 12–16. Pääsymaksut 8/6/4 e, maksutta Museokortilla. Helsingin observatorio on osa Helsingin yliopistomuseota.