Korvapuustit tuoksuvat ja ilmapallot poukkoilevat tuulessa käyttäytymistieteellisen tiedekunnan edustalla Kruununhaassa sen merkiksi, että nyt ei ole aivan tavallinen päivä. Siltavuorenpenkereelle on kokoontunut kolmisenkymmentä opettajaa, tutkijaa ja opiskelijaa juhlistamaan Helsingin yliopiston uusimman koulutusohjelman, ruotsinkielisen luokanopettajakoulutuksen, aloitusta.
– Helsingin yliopiston ruotsinkielinen luokanopettajakoulutus on perustettu suurelta osin vapaaehtoisvoimin. Haluamme kiittää lämpimästi kaikkia rahastoja ja säätiöitä, joiden anteliaiden lahjoitusten turvin luokanopettajakoulutus on voitu perustaa. Suuri kiitos kuuluu myös pääkaupunkiseudun kunnille, jotka ovat olleet kiinnostuneita ja innostuneita osallistumaan koulutukseen ehdottamalla yhteistyökouluja, kertoo professori Gunilla Holm. Holm ja professori Fritjof Sahlström olivat uuden koulutusohjelman alkuunpanijoita.
tutkimusta ja innovointia
– Olemme erittäin kiitollisia myös yliopistolle, joka antoi meidän toteuttaa ideamme. Kun yliopistolla ilmapiiri on viime aikoina ollut synkähkö, on tärkeää korostaa sitä, että on mahdollista työstää perustettu uusia ideoita, huomauttaa Fritjof Sahlström, joka tänä syksynä siirtyi professoriksi Åbo Akademiin.
Hänen mukaansa uusi koulutusohjelma on hyvä esimerkki siitä, mitä innovointi voi käytännössä tarkoittaa.
– Uusi luokanopettajakoulutus korostaa moninaisuutta ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta koulutuksessa. Idea ei tullut ulkoapäin, vaan se syntyi tutkimustemme pohjalta. Näimme myös, että koulutukselle on kysyntää yhteiskunnassa.
uusi ruotsinkielinen tila
Yliopiston ruotsinkielisten asioiden yksikkö antoi Gunilla Holmille ja Fritjof Sahlströmille kesäkuussa tunnustuspalkinnon heidän luokanopettajakoulutuksen eteen tekemästään työstä.
– Palkinnon tarkoitus on antaa tunnustusta ihmisille, jotka ovat ansioituneet työssään yliopiston elävän kaksikielisyyden puolesta, selittää Anna-Christina Martin, ruotsinkielisten asioiden päällikkö.
Palkintoperusteissa huomioitiin se, että uusi luokanopettajakoulutus on yhdessä yleisen ja aikuiskasvatustieteen koulutusohjelman sekä lastentarhanopettajakoulutuksen kanssa muodostanut käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan vahvan ja dynaamisen ruotsinkielisen pedagogisen yhteisön.
– Ruotsn kielellä työskentelevien opiskelijoiden, opettajien, tohtorikoulutettavien ja tutkijoiden määrä on noussut huomattavasti Holmin ja Sahlströmin ohjauksessa. He ovat vaikuttaneet merkittävästi siihen, että yliopistolle on muodostunut uusi ruotsinkielinen tila, jatkaa Martin.
Tiedon puu
Palkintojuhliin sisältyi Tiedon puun istuttaminen Siltavuorenpenkereelle luokanopettajakoulutuksen ensimmäisen lukuvuoden käynnistymisen kunniaksi.
– Kun käynnistimme yhteisen lastentarhanopettajakoulutuksen Åbo Akademin kanssa vuonna 2011, istutimme alppiruusupensaan. Nyt on vuorossa omenapuu, kertoo Gunilla Holm.
– Ehkä tämä liittyy siihen, miten koemme näiden kasvien symboloivan pedagogiikkaa ja oppimista. Niitä täytyy hoivata ja ravita, jotta ne menestyvät. Toivomme, että ohikulkijatkin voivat nauttia puun keväisestä kukinnasta ja syksyn omenasadosta.
Onnenpotku opettajalle
Simona Savin-Gardberg ehtii kenties maistamaan Tiedon puun hedelmiä. Hän on yksi luokanopettajaopintonsa viime viikolla aloittaneista neljästäkymmenestä opiskelijasta ja kertoo uuden koulutusohjelman olleen onnenpotku.
– Minulla on kaksi pientä lasta, enkä olisi voinut matkustaa Pohjanmaalle koulutuksen perässä.
Simona Savin-Gardberg on työskennellyt muodollisesti epäpätevänä opettajana pääkaupunkiseudulla jo monta vuotta ja odottaa nyt tulevia opiskeluvuosiaan yliopistolla, jossa hän on jo aiemmin opiskellut sosiologiaa.
– Olen erityisen tyytyväinen siihen, että luokanopettajakoulutus keskittyy moninaisuuteen koulussa. Näiden kysymysten parissa on työskennelty niissä kouluissa, joissa olen opettanut, hän kertoo ja mainitsee esimerkkinä monikulttuurisuuden juhlavuoden.
Lue myös
Stor donation av Brita Maria Renlunds Minnes stiftelse
Guldkant på skolvardagen
Donationer möjliggör klasslärarutbildning