Halu oppia uutta ja tahto saada lisää Eurooppa-tietoa saivat Salaado Qasimin hakeutumaan Helsingin yliopiston EU-uralähettilääksi. Uralähettiläs ei saa palkkaa, mutta toisia opiskelijoita neuvoessa ymmärrys omistakin mahdollisuuksista kasvaa.
— Kun kolmantena opiskeluvuonna kandityö on valmis, on sopiva hetki hakea työharjoitteluun tai töihin unioniin, Qasim vinkkaa.
— Harjoittelija pärjää englannilla. Toki ranskan taito auttaa pääsemään syvemmälle paikalliseen elämään.
Yliopisto-opiskelijoita kiinnostavat sekä EU:n palkkatyöt että työharjoittelut, ja juuri niitä koskeviin kysymyksiin Qasim etsii useimmiten vastauksia. Vastaanottoja hän pitää aina niin sovittaessa, yleensä kerran tai pari kuukaudessa.
Uralähettiläs oli syksyllä viikonlopun mittaisella tutustumismatkalla Brysselissä. Siellä mieleenpainuvimpia olivat toisten uralähettiläiden ja Euroopan unionin työntekijöiden elämäntarinat ja kokemukset.
— Ensivaikutelma oli, että EU haluaa erityisesti oikeustieteilijöitä, mutta oivalsin pian, että mikä tahansa pääaine on sopiva, tehtäviä kun on laidasta laitaan, Qasim sanoo.
— Filosofia tuntui herättävän erityistä innostusta juuri nyt.
EU-uralähettiläs opiskelee kolmatta vuottaan kulttuurien tutkimuksen kandidaattiohjelmassa Afrikan ja Lähi-idän tutkimusta. Sivuaineikseen hän on valinnut viestinnän ja sukupuolentutkimuksen.
Qasim tekee osa-aikatöitä peruskoulun tuntiopettajana Itä-Helsingissä. Sekä yliopistolla että kouluissa hän on havainnut, että harvat nuoret tietävät EU:n työmahdollisuuksista. Lähettiläänä hän onkin järjestänyt esittelytilaisuuksia, joissa uramahdollisuudet tulevat nuorille tutuiksi.
Qasim vietti lapsuutensa Vantaan Hakunilassa ja kirjoitti ylioppilaaksi Sotungin lukiosta.
— Se voisikin olla yksi kevään vierailukohteistani.
Työharjoittelu Brysselissä tai Luxemburgissa kestää yleensä kolmesta viiteen kuukautta. Vakinaisiin virkoihin pyritään rekrytointikilpailujen kautta.
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 1/2020.