Unescon mukaan huhtikuun 2020 loppuun mennessä koulut ja korkeakoulut suljettiin koronapandemian vuoksi 178 maassa, mikä vaikutti noin 1,3 miljardiin opiskelijaan maailmanlaajuisesti. Tämän seurauksena opiskelijat ovat joutuneet täysin uuteen tilanteeseen sekä opiskelussaan että koko elämässään.
Sulkutilat eli lockdownit, liikkumisrajoitukset, fyysinen etäisyys, sosiaalisen vuorovaikutuksen rajoittaminen ja perinteisten oppimismenetelmien puute ovat johtaneet opiskelijoiden lisääntyneeseen stressiin, ahdistukseen ja mielenterveysongelmiin ympäri maailmaa.
Kaiken kaikkiaan pandemia ja sen seuraukset ovat luoneet suuria haasteita psykologiselle hyvinvoinnille. Negatiivisen kehityksen torjumiseksi on löydettävä resurssit, jotka edistävät sietokykyä kriisitilanteissa. Siksi tutkijat ovat nyt pyrkineet tunnistamaan resursseja, jotka tukevat korkeakoulujen opiskelijoiden psykologista hyvinvointia.
Itävalta ja Suomi – erilaiset rajoituksissaan ja opiskelijoiltaan?
Sulkutila Itävallassa, molempien maiden liikkumisrajoitukset (Suomessa Uudenmaan sulku keväällä 2020), fyysinen etäisyys, sosiaalisen vuorovaikutuksen rajoittaminen ja perinteisten oppimismenetelmien muuttuminen etämenetelmiksi ovat haastaneet opiskelijoita.
– Psykologiset perustarpeet, jotka suojaavat kriisitilanteessa stressiltä, ovat tärkeitä ja näiden on täytyttävä myös etäopetuksessa, toteaa Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro.
Uudessa tutkimuksessa Salmela-Aro tarkastelee itävaltalaisten kollegojensa kanssa korkeakouluopiskelijoiden opiskelukontekstia ja hyvinvointia pandemiatilanteessa. He tutkivat, missä määrin psykologisten perustarpeiden tyydyttyminen toimii puskurina yliopisto-opiskelijoiden hyvinvointiin koronapandemian aikana.
– Hyvinvointi koostuu sekä hedonisesta että eudaimonisesta hyvinvoinnista. Siksi tutkimme opiskelijoiden hyvinvointia sekä positiivisten tunteiden että opiskeluinnon avulla.
Tutkimukseen osallistui 6071 korkeakoulu-opiskelijaa Itävallasta eri puolilta maata ja 1653 Helsingin yliopiston opiskelijaa.
Kompetenssin kokeminen oli tärkeää
Mitä enemmän kompetenssia eli kyvykkyyttä ja osaamista opiskelijat kokivat, sitä enemmän positiivisia tunteita heillä myös oli.
– Tärkeä tulos oli, että Suomessa opiskeluintoa ennusti kaikki kolme psykologista perustarvetta, yhteenkuuluvuus, kompetenssi ja autonomia. Suomessa autonomia ja yhteenkuuluvuus olivat tärkeitä opiskeluintoa ennustavia tekijöitä, Salmela-Aro kertoo. – Itävallassa kompetenssilla oli suurin vaikutus psykologiseen hyvinvointiin.
Salmela-Aron mukaan kaikkia kolmea perustarvetta ja itsesäätelyä voidaan edistää yliopistossa etäopiskelussa. Positiiviset tunteet lisäävät optimismia tulevaisuuteen.
Sisäiseen oppimismotivaatioon vaikutti molemmissa maissa kompetenssi ja autonomia sekä sosiaaliset kontaktit Suomessa. Salmela-Aro näkee sulkutilan vievän opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia eli autonomiaa ja yhteenkuuluvuutta. Itävallassa sulkutilalla voi olla erittäin vakavat seuraukset opiskelijoille.
Itävallassa yliopistot lopettivat lähiopetuksen 16. maaliskuuta 2020. Lisäksi hallitus ilmoitti tuolloin sulkutilasta, jolloin pääsi vain töihin, kauppaan, ulkoilemaan yksin tai muutaman ihmisen seurassa. Huhtikuussa tuli maskipakko kauppoihin ja julkiseen liikenteeseen. Koko tiedonkeruun eli huhtikuun ajan yliopistot olivat etäopetuksessa.
Suomessa tiedot kerättiin huhti-kesäkuussa 2020. Suomessa yliopistot lopettivat lähiopetuksen 18. maaliskuuta. Opetus tapahtui etänä. Helsingin yliopiston tilat olivat suljettuina koko tiedonkeruun ajan. Yliopistot ovat olleet nyt suljettuina vuoden.
Laadukkaasta etäopetuksesta on hyötyä ja se voidaan suunnitella huomioimalla opiskelijoiden psykologiset perustarpeet
Korkea-asteen koulutus voi jo itsessään parantaa elämänlaatua eri tavoin. Korkeakoulujen roolina Euroopan unionissa ei ole vain tiedon jakaminen, vaan opiskelijan kehittäminen tarjoamalla mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kasvuun ja menestymiseen. Jotta opiskelijoista voisi tulla menestyviä, joustavia yhteiskunnan jäseniä, yliopistot edistävät muun muassa monimutkaista ja itsenäistä ajattelua, luovuutta ja tehokasta viestintää. Lisäksi yliopistot ovat sosiaalisia tiloja, jotka mahdollistavat sosiaalisen vuorovaikutuksen ja synnyttävät identiteetin ja yliopistoon kuulumisen tunteen.
– Koronan aiheuttamat yliopistojen sulut ovat siis ennennäkemätön haaste opiskelijoiden elämänlaadulle ja menestymiselle.
Itsesäädellyn opiskelun edistämiseksi yliopistojen pitäisi opettaa opiskelijoita rakentamaan ja suunnittelemaan opiskeluaan tietoisesti. Itsesääntelyyn perustuvien oppimisstrategioiden nimenomaisen käytön edistäminen on tärkeä lyhyen aikavälin tavoite nykyisessä etäopetustilanteessa, mutta siitä on hyötyä myös elinikäisessä oppimisessa.
Salmela-Aro kertoo tutkimuksen osoittaneen, miten tärkeitä psykologiset perustarpeet ovat opiskelijoiden hyvinvoinnille ja miten sosiaaliset kontaktit vaikka etänä auttavat pitämään yllä sisäistä oppimismotivaatiota. Tuloksia voidaan hyödyntää opiskelijoita jaksamaan toisen koronakevään. Yliopistojen on siksi suunniteltava etäopiskelu ja opetus niin, että etäisyydellä ei ole merkitystä. Kompetenssi voidaan saavuttaa yksilöllisillä ja samalla autonomiaa tukevilla opiskelumenetelmillä ja ottamalla huomioon opiskelijoiden yksilölliset vahvuudet ja heikkoudet.
– Menestystä voidaan edistää edelleen asettamalla välitavoitteita. Lisäksi yksilölliselle palautteelle pitäisi olla riittävästi tilaa. Opiskelijoiden ääni tulisi kuulua enemmän.
Opiskelijoita koskevia päätöksiä olisikin tehtävä enemmän niin, että myös heitä kuunneltaisiin, onhan yksi kolmesta psykologisesta perustarpeesta autonomia, vaikutusmahdollisuudet.
– Tulokset osoittavat miten sen heikentäminen näkyy voimakkaasti opiskelijoiden pahoinvoinnissa.
Artikkeli Higher Education in Times of COVID-19: University Students’ Basic Need Satisfaction, Self-Regulated Learning, and Well-Being julkaistiin arvostetussa AERA open -tiedejulkaisussa.
Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia.
Lisätietoja:
Katariina Salmela-Aro,050 415 5283, katariina.salmela-aro@helsinki.fi