– Suurimmat vaikeudet liittyivät siihen, että poikkeustilanne tuli niin odottamatta: keskiviikkona 11. maaliskuuta meillä oli Tiedekulmassa iso tilaisuus oikeudesta ja kestävyydestä ja seuraavalla viikolla Porthania tyhjeni. Opetus, tentit ja kokoukset siirrettiin verkkoon. Oli kuitenkin yllätys, kuinka nopeasti ja sujuvasti tämä tapahtui, oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Pia Letto-Vanamo sanoo.
Letto-Vanamo korostaa, ettei koronaviruksen aiheuttama tilanne ole ollut helppo kenellekään. Monet opettajat ja tutkijat ovat joutuneet työskentelemään huonoissa olosuhteissa, ilman kunnollisia työvälineitä, kirjastopalveluja ja kollegoiden tapaamisia, päiväkotien ja koulujen tarjoamasta tuesta puhumattakaan. Nopea siirtymä etäopetukseen sujui siitä huolimatta yllättävänkin hyvin.
Dekaani kertoo, että hän itse on kaivannut Porthaniaa ja kaikkea siihen liittyvää: tapaamisia kollegoiden ja opiskelijoiden kanssa, oikeita kokouksia ja jopa Porthanian kuppilan kahvia.
Kaikkein vaikeinta ja työläintä kevään aikana olivat kuitenkin valintakokeisiin liittyvät ratkaisut. Päinvastoin kuin muut alat, oikeustieteelliset yksiköt eivät halunneet lisätä todistusvalinnan osuutta valintapäätöksissä poikkeustilanteesta huolimatta.
– Pidimme tärkeänä, ettei tulevia juristeja valita vain koulumenestyksen perusteella. Niinpä yli 6 000 hakijasta valittiin etäkokeella parhaat, jotka osallistuivat läsnäoloa edellyttävään valintakokeen toiseen vaiheeseen 5. kesäkuuta. Kokoontumisrajoitusten vuoksi pyrkijöitä ja valvojia oli kaikilla yliopistomme kampuksilla ja järjestelyt olivat massiiviset, mutta kaikki sujui ongelmitta, Letto-Vanamo sanoo.
Vaasan yksikkö pyrkii säilyttämään hyvän yhteishengen
Tiedekunnan Vaasassa sijaitsevassa yksikössä tunnelmat ovat pitkälti samanlaiset kuin Helsingissä. Professori Marcus Norrgårdin mukaan valtaosa yksikön väestä on yllättynyt siitä, miten hyvin kaikki on sujunut. Kurssit on saatu suoritettua tavalla tai toisella, ja kaikki ovat osoittaneet joustavuutta. Jotkin käytännöt ovat toimineet jopa tavallisia järjestelyjä paremmin.
– Yhtä graduseminaaria yksinkertaistettiin niin, että järjestimme ryhmäkeskustelun sijaan henkilökohtaiset etäkeskustelut kunkin kirjoittajan kanssa erikseen. Yllätykseksemme monet kehuivat henkilökohtaisia keskusteluja, koska niiden aikana he uskalsivat esittää ”tyhmiä” kysymyksiä. Uusi käytäntö toimi siis oikeastaan tavallista käytäntöä paremmin, Norrgård sanoo.
Sekä henkilökunta että opiskelijat surevat puolestaan sitä, että yksikölle ominaiset hyvä yhteishenki ja osallistavat luennot ovat kärsineet etätyöskentelystä.
– Uskon, että juuri se, mikä on Vaasan yksikölle ominaista – yhdessä tekeminen ja keskustelu sekä harjoituksia luentoihin yhdistävä, osallistava opetus – on hiukan kärsinyt. Toisaalta näitä opetuksen vahvuuksia osataan nyt arvostaa entistä enemmän, eikä pidetä itsestäänselvyytenä, sanoo tohtorikoulutettava Annina Wahlbeck.
Jonas Holm, Vaasan oikeustieteen opiskelijoiden Justus-ainejärjestön puheenjohtaja, kertoo, että opiskelijat ovat parhaansa mukaan pyrkineet ylläpitämään yhteishenkeä myös koronakevään aikana.
– Olemme järjestäneet kaikenlaista etäohjelmaa Zoomin kautta, esimerkiksi pubivisoja ja kahvihetkiä, niin että kaikki ovat voineet tavata ja jutella keskenään. Etätapaamiset ovat olleet suosittuja opiskelijoiden keskuudessa ja niiden aikana on syntynyt pitkiä keskusteluja, mikä osoittaa, että toiminnalle on ollut selvää kysyntää.
Kirjastopalvelut ja kesätyöt huolestuttavat opiskelijoita
Pykälä- ja Justus-opiskelijajärjestöjen edustajat ovat sitä mieltä, että opetus on sujunut tiedekunnassa yllättävän hyvin poikkeustilanteesta huolimatta. He kehuvat myös tiedonkulkua tiedekunnassa.
Muutama huolenaihe heillä kuitenkin on, muun muassa kurssikirjojen saatavuus.
– Kirjojen saatavuus on noussut selkeästi ongelmaksi oikiksen opiskelijoille ja olemme yrittäneet keksiä poikkeustilanteeseen luovia ratkaisuja. Mutta etäopetuksen mahdollisesti jatkuessa olisi tietenkin parasta, että kurssimateriaalit ja mahdollisimman suuri osa muusta tarvittavasta kirjallisuudesta olisi saatavilla sähköisessä muodossa, sanoo Pykälä ry:n opintovastaava Saara Palo.
Kirjojen saatavuusongelma tuli myös selvästi esiin Pykälän toukokuussa tekemässä kyselyssä, johon vastasi 247 opiskelijaa.
Suurin huolenaihe on kuitenkin opiskelijoiden hyvinvointi. Pykälän kysely osoitti, että poikkeusolot ovat vaikuttaneet merkittävästi opiskelijoiden hyvinvointiin. Monet ovat olleet yksinäisiä ja kokeneet arkirutiineista kiinni pitämisen vaikeaksi.
– Näkisin, että tärkeintä, mitä tiedekunta voi tehdä opiskelijoiden hyvinvoinnin eteen, on opintojen jatkuvuuden turvaaminen ja myös kurssikohtaisista muutoksista tiedottaminen mahdollisimman selkeästi ja ajoissa, sanoo Palo.
Valitettavasti monien opiskelijoiden ongelmat liittyvät asioihin, joihin tiedekunta ei voi vaikuttaa, kuten kesätyöpaikkoihin. Monet ovat jääneet vaille työtä tai menettäneet jo saamansa työpaikan.
– On ollut tapauksia, joissa opiskelija on menettänyt kesätyöpaikan vain muutamia päiviä sen jälkeen, kun hän on saanut sen. Tilanne on epävarma, ja vaikka opiskelijalla olisi työ, mikään ei takaa, että hän saa pitää sen. Tämä kuormittaa monia, minkä on huomannut, kun on jutellut opiskelukaverien ja muiden tuttujen kanssa, toteaa Justus-ainejärjestön puheenjohtaja Jonas Holm.
Etäily jatkuu
Kesäkuusta alkaen rajoituksia on lievennetty, ja esimerkiksi monet tutkijat ovat voineet palata työhuoneisiinsa. Yliopiston laatiman palautumissuunnitelman mukaan seuraava askel kohti normaalia arkea otetaan 17. elokuuta, jos koronatilanne sallii sen.
Etäjärjestelyjä käytetään kuitenkin senkin jälkeen, ja tiedekunta on jo päättänyt, että opetus järjestetään pääsääntöisesti etäyhteyksiä hyödyntäen ensimmäisen opetusperiodin aikana eli 25. lokakuuta saakka.
– Itse olen ollut huolissani etenkin nuorempien tutkijoidemme samoin kuin opintohallinnon tiimin jaksamisesta. Myös opiskelijoille kevät on selvästi ollut raskas. Olen viime aikoina havainnut myös, että monet opettajat ovat kokeneet pelkän verkossa tapahtuvan opettamisen uuvuttavana, Letto-Vanamo sanoo.
– Silti olemme katsoneet parhaaksi ilmoittaa jo nyt, että vielä syksylläkin täytyy varautua etäopetukseen, ainakin ensimmäisessä periodissa. Suunnittelemme kuitenkin opetusta niin, ettei ainakaan uusien opiskelijoiden tarvitse aloittaa opintojaan vain ruudun ääressä.
Marcus Norrgård kertoo kehottaneensa Vaasan henkilöstöä suunnittelemaan opetusta niin, että he voivat tarvittaessa järjestää sen etänä.
– Olemme nyt saaneet esimakua verkkoyliopiston toiminnasta ja todenneet, että se sujuu. Uskon, että voimme säilyttää toimivat käytännöt myös tilanteen normalisoituessa. Esimerkiksi tietyt valinnaiset kurssit ja seminaarit voisi järjestää ainakin osittain etänä.
Vaikka koronakevät on ollut useimmille todella raskas, se on ollut myös innostavaa aikaa kaikille, jotka tutkivat, opiskelevat tai työskentelevät yliopistossa. Poikkeustilanne on osoittanut selvästi, miten korvaamatonta työtä yliopistossa tehdään.
– Viime kuukaudet ovat näyttäneet, kuinka tärkeitä tutkittu tieto ja siihen perustuva päätöksenteko ovat. Ne ovat myös osoittaneet, että monilla myös koronaan liittyvillä ongelmilla on oikeudellinen ulottuvuus. Tämä motivoi tiedekuntaamme panostamaan – poikkeuksellisissakin oloissa – laadukkaaseen tutkimukseen ja siihen perustuvaan opetukseen, Letto-Vanamo painottaa.