– Koko kevätlukukauden jäljellä oleva opetus on tavalla tai toisella siirretty verkkoon, oli se sitten luentoja, pienryhmäharjoituksia, ohjauksia, seminaareja, tenttejä tai muita kuulusteluja, sanoo opetusasioista vastaava varadekaani Sakari Melander.
Käytännössä lähes kaikki opetussuunnitelmaan kuuluva opetus toteutetaan. Vain muutamia valinnaisia kursseja on jouduttu peruuttamaan ja nämä ovat lähinnä olleet kursseja, joissa kontaktiopetusta antaa ulkopuolinen taho omissa tiloissaan. Kaikki pakolliset aineopinnot jotka ovat välttämättömiä, jotta opiskelijoiden opinnot etenisivät, toteutetaan.
Tentit, niin koko vuosikurssia koskevat pakolliset aineopintotentit kuin pienet valinnaiset, hoidetaan verkossa. Salitenteistä on luovuttu, samoin kuin akvaariotenteistä.
– Emme halua pakottaa opiskelijoita liikkumaan kaupungilla tässä tilanteessa, joten olemme antaneet suosituksen, että jokainen tentti hoidetaan etänä tavalla tai toisella, esimerkiksi Moodlen kautta tai esseen muodossa.
Opiskelijat: Tieto on kulkenut
Saara Palo, joka on opintovastaava oikeustieteen opiskelijoiden tiedekuntajärjestö Pykälä ry:ssä, sanoo että opiskelijoilla on ollut paljon kysymyksiä käytännön järjestelyihin, esimerkiksi kursseihin ja tentteihin liittyen. Mutta kysymyksiin on myös vastattu.
– Ainakin tähän asti tiedekunnalta ja yliopistolta on tullut hyvin tietoa. Täytyy antaa kiitosta siitä, että reagointi on ollut nopeaa ja tiedotus hyvää. Kun tulee äkillisiä muutoksia ja paljon poikkeuksia, niin on tärkeää vähentää ylimääräistä stressiä sillä, että saadaan nopeasti tietoa muutoksista.
Palon mukaan on vielä liian aikaista arvioida kuinka muutokset vaikuttavat opintoihin, sillä tilanne on niin uusi ja toistaiseksi keskittyminen on lähinnä ollut muutoksien sisäistämisessä. Mutta oikeustieteen opinnot ovat jo luonteeltaan sellaisia, ettei kynnyksen etäopintoihin siirtymisessä pitäisi olla mahdottoman korkea.
– Se, että esimerkiksi kirjastoja ei pääse hyödyntämään entiseen tapaan, aiheuttaa muutoksia, mutta oikeustieteiden opiskelu on aika itsenäistä, joten etäopiskelu onnistuu varmasti, sanoo Palo.
Myönteisiä yllätyksiä
Opetuksen uudelleenorganisointi pikaisella aikataululla on ollut melkoinen operaatio, ja erityisesti opetusavustajien ja koulutussuunnittelijoiden panos on ollut ratkaisevan tärkeä tässä urakassa. Nyt tiedekunnassa siirrytään, ja ollaan osin jo siirrytty, käytännön toteuttamiseen. Joistakin kursseista on hyvin selvät sävelet, toisten kanssa taas ollaan uuden äärellä.
– Esimerkiksi graduryhmien ohjausta Zoomin välityksellä ei juuri olla aiemmin kokeiltu. Mutta meillä on myös isoja opintojaksoja, jotka jo pyörivät koko vuosikurssille ja joissa on hyvin valmiit suunnitelmat siitä, miten opetus toteutetaan, sanoo Sakari Melander.
Melander kiittelee opettajia, jotka ovat toimineet hyvin joustavasti uudessa ja yllättävässä tilanteessa. Hän kertoo, että monet opettajat, jotka eivät ennen ole antaneet videoluentoja, ovat yllättyneet siitä, miten mutkattomasti kaikki on sujunut.
Yksi heistä on kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi, joka omien sanojensa mukaan on saanut paljon positiivisemman kuvan etäopetuksesta.
– Minulla oli epäilyksiä, että videoluennoista tulee tylsiä tai että kommunikointi opiskelijoiden kanssa jää vähäiseksi. Kumpikin epäilys osoittautui virheelliseksi. Luennoiminen ei ole ollut tylsää, opetusavustajat ovat toimineet erinomaisesti, tekniikka on toiminut hyvin ja huomasin, että pystyn olemaan kameran edessä spontaani kutakuinkin samalla tavalla kuin luennoilla yleensäkin, sanoo Koskenniemi.
Koskenniemi on huomannut, että yhteydenpito opiskelijoihin sujuu jopa paremmin sähköisesti.
– Olen saanut paljon palautetta heiltä sähköpostitse sekä puhunut heidän kanssaan Skypen kautta. Tähän luentosarjaan kuuluu esseen kirjoittaminen, ja olemme keskustelleet essee-aiheista sähköisesti. Minulla on jopa sellainen tunne, että opiskelijalle on helpompi kontaktoida minua virtuaalisesti kuin käydä vastaanotolla.
Aiempi kehitystyö ollut avuksi
Yksi ratkaiseva tekijä sille, että kaikki on sujunut niin hyvin, on se, että tiedekunta on jo aiemmin tehnyt paljon kehitystyötä esimerkiksi videoluentojen kanssa.
– Monissa aineopintokokonaisuuksissa luentoja on aiempina vuosina lähetetty suoratoistona ja myös tallennettu. Nyt olemme pystyneet ottamaan käyttöön viimevuotiset luennot, olemme vieneet ne verkkoon ja opettajat antavat tämän lisäksi täydentäviä tehtäviä. Eli se, että olemme aikaisemmin jo tehneet tietynlaista digiloikkaa, on helpottanut aika paljon tässä tilanteessa, sanoo Melander.
Opetuksen digiloikista on puhuttu paljon viime vuosina, mutta hankkeet ovat ainakin jossain määrin jääneet asiasta innostuneiden harteille ja tiedekunnan opetus on laajalti perustunut kontaktiopetukseen.
Syntynyttä tilannetta voisi ehkä kuvailla pakotetuksi digiloikaksi, joka voi tuoda mukanaan paljon arvokasta oppia tulevaa varten.
– Nyt keräämme koko ajan kokemuksia siitä, miten etäopetus käytännössä toimii ja voisimmeko tehdä näin jatkossakin, ainakin osin, riippumatta siitä onko poikkeustilanne vai ei. Tilanne on uusi kaikille, mutta uskon että tämä on myös tilanne, jossa opitaan paljon tulevaisuuden opetusta varten.