Tavallisesti opiskelijat viettävät fysiikan aineopintojen kurssilla seitsemän viikkoa laboratoriossa. He rakentavat laitteita ja tutkivat niillä erilaisia fysiikan ilmiöitä. Tänä keväänä on toisin. Kaikki opetus, myös laboratoriotyöt, on muutettu etäopetukseksi.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että opiskelijat käyttävät laskelmiinsa valmista dataa tai omia laitteitaan.
– Älypuhelimella opiskelijat voivat mitata esimerkiksi ilmanpainetta, magneettikenttää ja kiihtyvyyttä. He voivat myös verrata veden ja öljyn viskositeettiä tutkimalla, kuinka nopeasti kuula vajoaa nesteessä. Jos tästä poikkeustilasta jotain iloa on, niin oppivatpa ainakin käyttämään puhelimiensa mahdollisuuksia, toteaa tutkijatohtori Inkeri Kontro, fysiikan aineopintojen opettaja.
Kontron mukaan etäopetukseen siirtyminen on sujunut yllättävän hyvin. Vain yksi opiskelija on lopettanut hänen kurssinsa kesken. Oppimistavoitteita ei ole jouduttu muuttamaan, niihin vain pyritään uusin menetelmin.
Kurssin lopputyössä opiskelija saa itse valita, mitä tutkii ja miten. Kaikki kurssilaiset ovat jo palauttaneet suunnitelmansa, joista suurin osa on Kontron mukaan erinomaisia.
Opiskelijat suhtautuvat joustavasti
– Olen hirveän iloinen siitä, että lopputyöt toteutuvat, vaikka reunaehdot ovat nyt uudet. Olen myös ylpeä siitä, miten joustavasti opiskelijat ovat suhtautuneet ja pystyneet kehittämään tutkimuskysymyksiä, joihin voi vastata omilla laitteilla, Kontro sanoo.
Omien laitteiden käyttäminen lopputyössä on asia, jota voisi harkita myöhemminkin. Muuten Kontro ei näe mitään syytä muuttaa laboratoriokurssia etäopetukseksi. Meneillään on olosuhteiden pakosta tehty ratkaisu.
Kontron mielestä vaikeinta etäopetuksessa on se, että kontakteja opiskelijoihin on vähemmän. Opettaja ei voi olla yhtä varma opiskelijoiden edistymisestä kuin lähiopetuksessa. Kontro neuvoo opiskelijoita pienryhmäohjauksessa Zoom-sovelluksen avulla sovittuina aikoina. Tämä on hänestä toiminut hyvin, toisin kuin Moodle-oppimisalustan chat.
Videoluentojen tekemiseen ja Unitubeen lataamiseen menee aika paljon aikaa, vaikka Kontro voikin käyttää kurssinsa normaalia materiaalia pohjana.
– Teen kalvot PowerPointilla ja puhun siihen päälle, eli hyvin perussetillä mennään.
Kontro ei aikaisemmin ole pitänyt verkkoluentoja, mutta hän on ollut mukana kurssiuudistuksessa, jossa opetusta siirrettiin videoiksi. Hyvän luentovideon periaate siis oli jo tuttu. Kontro selvisikin videoidensa tekemisestä itsenäisesti googlettamalla eikä kokenut kaipaavansa erityistä tukea.
– Työyhteisöä on kyllä ikävä.
Videoluennointi ei ollutkaan tylsää
Monet opettajat, jotka eivät ennen ole pitäneet videoluentoja, ovat yllättyneet siitä, miten mutkattomasti kaikki on sujunut.
Yksi heistä on kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi, joka omien sanojensa mukaan on saanut paljon entistä positiivisemman kuvan etäopetuksesta.
– Minulla oli epäilyksiä, että videoluennoista tulee tylsiä tai että kommunikointi opiskelijoiden kanssa jää vähäiseksi. Kumpikin epäilys osoittautui virheelliseksi. Huomasin, että pystyn olemaan kameran edessä spontaani kutakuinkin samalla tavalla kuin luennoilla yleensäkin, sanoo Koskenniemi.
Koskenniemi on huomannut, että yhteydenpito opiskelijoihin sujuu jopa paremmin sähköisesti.
– Olen saanut paljon palautetta heiltä sähköpostitse sekä puhunut heidän kanssaan Skypen kautta. Luentosarjaani kuuluu esseen kirjoittaminen, ja olemme keskustelleet esseen aiheista sähköisesti. Minulla on sellainen tunne, että opiskelijan on helpompi ottaa minuun yhteyttä virtuaalisesti kuin käydä vastaanotolla.
Oikeustieteen opinnot ovat luonteeltaan sellaisia, ettei kynnys etäopintoihin siirtymisessä ole mahdottoman korkea. Monissa aineopintokokonaisuuksissa luentoja on jo aiempina vuosina lähetetty suoratoistona ja tallennettu. Nyt on pystytty ottamaan käyttöön viimevuotiset luennot. Ne on viety verkkoon ja opettajat antavat täydentäviä tehtäviä.
Etäopetus kuormittaa enemmän kuin lähiopetus
Yliopistopedagogiikan tutkimus-ja kehittämiskeskuksen yliopistonlehtorit auttavat opettajia etäopetuksen pedagogiikassa. Valtiotieteellisen tiedekunnan pedagoginen yliopistonlehtori on Leena Ripatti.
Ripatille on tullut kysymyksiä esimerkiksi oppimistehtävien suunnittelusta, tenttikysymyksistä ja etäopetuksen vuorovaikutteisuuden toteuttamisesta. Hän toteaa, että vuorovaikutuksen merkitys korostuu eristyksen aikana.
– Kokemus opettajan läsnäolosta on tärkeä. Rohkaisen jokaista opettajaa miettimään, miten viestiä läsnäoloa ja välittämistä. Opiskelijan kannattaa ottaa opettajaan yhteyttä epäselvissä asioissa heti, Ripatti sanoo.
Vuorovaikutusta voi toteuttaa helppokäyttöisin sovelluksin tai ihan Moodlella. Opettaja voi esimerkiksi pitää Moodlessa vastaanottoa ja osallistua keskusteluihin siellä.
– Kun näin iso yliopisto siirtyy yhtäkkiä kokonaan etäopetukseen, se ei ole aivan yksinkertaista. Onneksi valmiina oli pitkän ajan kuluessa kehitetyt opettajien pedagogisen ja teknisen tuen verkosto sekä kanavat, joiden kautta välittää toimintaohjeita ja tukea.
Opiskelijat kertovat, että etäopetus on kuormittavampaa kuin lähiopetus, Ripatti toteaa. Siksi on tärkeää, että työmäärä mitoitetaan oikein ja opettajan antamat ohjeet ovat selkeitä. Pitkittyvä poikkeustila kuormittaa myös opettajia.
Etäopetus on maailmanlaajuisesti kiinnostava aihe: sen piirissä on tällä hetkellä yli 1,5 miljardia opiskelijaa ja koululaista. Vielä ei ole kokonaiskuvaa siitä, millaisin ratkaisuin Helsingin yliopiston etäopetus nyt toteutuu ja miten opiskelijat sen kokevat. Aiheesta tullaan saamaan tietoa opiskelijoille tehtävien HowUlearn-kyselyjen kautta.
Etäopetusta ei voi toteuttaa tarjoamalla satunnaisia verkkokursseja. Opiskelijat opiskelevat tutkintoa kohti.
– Opiskelijoilla on oikeus saada tutkintovaatimusten mukainen koulutus ja meillä velvollisuus antaa se. Opintojen muuntaminen etäopetukseksi on ollut opettajilta suuri ponnistus ja he ansaitsevat kaikki kiitoksen, Ripatti sanoo.
Lue lisää:
Tutustu koronakriisiin liittyviin ratkaisuihimme ja uutisiimme