Kestävyyskurssilla ratkaistiin globaaleja kestävyysongelmia

Helsingin yliopisto avasi uuden monitieteisen kestävyyskurssin pilottiversion nelosperiodissa. Kurssilla opiskelijat tutustuivat kestävyyskysymysten kompleksisuuteen ja monitieteiseen kestävyystyöskentelyyn ryhmätöiden muodossa. Lisäksi kurssilla pohdittiin omaa roolia tulevana asiantuntijana ja yhteiskunnan jäsenenä kestävyyskysymysten ratkaisemiseksi.

Osana kurssia opiskelijat toteuttivat monialaisen ryhmätyön, jossa ratkaistiin tämän hetken isoja kestävyysongelmia. Kysyimme kahdelta opiskelijaryhmältä heidän kokemuksestaan kestävyyskurssista. 

Matokomposteja päiväkoteihin 

Helmi Kohonen ja Jukka Kivelä kertoivat tulleensa kurssille saamaan kokonaisvaltaisempaa näkemystä kestävyystieteestä. Kohonen kertoi, että hän oli kokenut kurssin mahdollisuutena päästä tutustumaan itselleen mielenkiintoiseen aiheeseen, vaikka se ei häneen omaan pääaineeseensa muuten kuuluisi. Kohonen ja Kivelä kokivat hyödyllisenä kurssin omaa toimijuutta käsittelevän osuuden.  

-Omien toimintamallien ja esteiden tiedostaminen on usein haasteellista ja myös epämukavaa. Oli hyvä, että kurssi antoi tilaa myös tämän pohdinnalle, sillä ne voivat aiheuttaa esteen omalle toimijuudelle, Kohonen kertoo. 

Ryhmätyöskentelyn lopputuloksena syntyi idea perustaa matokomposteja päiväkoteihin. Matokomposteilla päiväkodeissa syntyvä biojäte voitaisiin kompostoida ja lopputuote käyttää maanparannusaineena päiväkodin omalla kasvimaalla, näin lapset oppivat näkemään koulussa syntyvän biojätteen tärkeänä resurssina. He alkavat myös ymmärtämään luonnon kiertokulkua ja kasvavat huomaamattaan kiertotalouden edelläkävijöiksi.    

-Lapsista madot ovat mielenkiintoisia luikertelevia pikku otuksia. Lierokompostit päiväkodeissa onkin leikin varjolla tapahtuvaa ympäristökasvatusta parhaimmillaan. Se on helppo toteuttaa ja hauskaa matalankynnyksen toimintaa, tiivistää kestävyyskurssin Lierot-ryhmä. 

Kohonen ja Kivelä kokivat, että kurssin monialainen työskentely onnistui hyvin, vaikka etätyöskentely tuottikin omat haasteensa tiimin ryhmäytymiselle. Kurssityön aihe syntyi yhdistämällä kaikkien ryhmätyötiimin jäsenten osaamisalueita ja kiinnostuksen kohteita. Jäsenten osaamisen ja kokemuksien he kokivat täydentävän toisiaan.  

sankarisanko

Kuva: Helmi Kohonen 

Vieraslajit ovat ilmastonmuutoksen epämieluisia voittajia 

Anniina Hämäläinen, Oona Koskenvesa, Aliisa Lindbohm, Anna Ahdekivi ja Mari Kolkki tulivat kestävyyskurssille, sillä he halusivat oppia kestävyysteemoista lisää ja laajemmin kuin vain omien pääaineidensa teemojen kautta.  Kurssissa kiinnosti myös sen poikkitieteellisyys ja mahdollisuus päästä työskentelemään yhdessä eri alojen opiskelijoiden kanssa. 

Valitessaan ryhmätyölleen aihetta he halusivat kääntää ajatuksen ilmaston muutoksen kärsijöistä päälaelleen ja kysyä päinvastaisesti ketkä ovat ilmastonmuutoksesta hyötyjiä – no tietysti vieraslajit! 

Ratkaisunaan vieraslajiongelmaan ryhmä esitti puhelimeen asennettavaa vieraslajisovellusta, jolla vieraslajihavainnoista voitaisiin raportoida vaivattomasti. Sovellus tarjoaisi lisäksi alustan etsiä sopivia alueita vapaaehtoisille kitkentätalkoille ja kertoa muille jo toteutuneista kitkennöistä. Ryhmä ehdotti ratkaisuna myös yleistä vieraslajien kitkentälupaa, jolloin kitkentöjä voitaisiin toteuttaa ilman maanomistajalta pyydettyä lupaa, mikä tekisi kitkentöjen toteuttamisesta vaivattomampaa. Valtio voisi lisäksi perustaa vieraslajien kitkennän palkkiojärjestelmän, joka toimisi pullopanttijärjestelmän tapaan. Halukkaille järjestettäisiin vieraslajipassi-koulutuksia, joiden jälkeen heille myönnettäisiin kitketyistä vieraslajeista valtion myöntämää pientä korvausta.   

Ryhmä kertoi työskentelynsä onnistuneen kurssilla erittäin hyvin. Heidän hyvin erilainen osaamistaustansa toi hyvin erilaista tietämystä kestävyyshaasteen ratkaisemiseksi. 

Seuraava pilottiversio aukeaa syksyllä uusille opiskelijoille 

Loppupalautteessa opiskelijoista kurssiin oli täysin tai enimmäkseen tyytyväisiä noin 80 % kurssin loppuun suorittaneista, ja noin 77 % suosittelisi sitä myös muille. Positiivisen palautteen lisäksi opiskelijoilta saatiin paljon kehittämisideoita, joiden perusteella kurssia kehitetään. Kurssialueelle on nyt lisätty lisäksi aivan uusia opintokokonaisuuksia. 

Kurssityönä valmistui myös useita hienoja hissipuheita. Katso Jenna Kuivalaisen, Pinja Jääskeläisen, Meri Konttilan ja Emma Tuomiston video keinoista ratkaista Suomen metsien biodiversiteettikriisiä

Seuraavan kerran Kestävyyskurssi järjestetään syksyn 2021 toisessa periodissa. 

Voit lukea lisää kurssista kurssin blogista.