Perinteisesti korkeakouluopintoihin pääsee pääsykokeiden kautta tai avoimen yliopiston kursseilla. Ensimmäiset vaativat sitoutumista, jälkimmäiset usein rahaa ja aikatauluttamista.
Massiiviset avoimet verkkokurssit, tai MOOC-kurssit, tarjoavat yliopisto-opetusta ilmaiseksi kaikille. Koska ne järjestetään verkon välityksellä, niitä voi suorittaa missä ja milloin vain.
Yksi esimerkki avoimesta verkkokurssista on yleissivistävä tekoälykurssi Elements of AI, jonka oli marraskuussa suorittanut jo lähes 10 000 ihmistä. Aloittaneita oli yli 100 000. Sen järjestäjät Reaktor ja Helsingin yliopisto halusivat, että prosentti suomalaisista kävisi kokonaisuuden. Joulun jälkeen kurssista on tullut vielä suomenkielinen ja ruotsinkielinen versio.
Tekoälykurssi ei ollut Helsingin yliopiston ensimmäinen massiivinen verkkokurssi eivätkä teknologia tai ohjelmointi ole ainoita avointen verkkokurssien aiheita. Esimerkiksi viime vuonna pyörineet kurssit käsittelevät muun muassa ilmastonmuutosta, kemiaa ja Suomen poliittista järjestelmää.
Keille avoimet verkkokurssit ovat?
Ulkomaiset yliopistot ovat järjestäneet MOOC-kursseja, 2000-luvun alusta asti. Avoimet verkkokurssit ovat olleet osa Helsingin yliopiston opetusta vuodesta 2012 alkaen.
Kurssien osallistujat tulevat korkeakouluista, mutta myös lukiosta, työelämästä ja eläkkeeltä.
Tietotekniikkayritys Fujitsulla työskentelevä ryhmäesimies Kalle Langén ja avoimessa yliopistossa opiskeleva, energiayhtiö Fortumilla tiiminvetäjänä työskentelevä Heini Ryssy ovat kumpikin osallistuneet avoimelle verkkokurssille. Kumpikaan ei ole tutkinto-opiskelija yliopistossa.
Langén kävi suositun Elements of AI -tekoälykurssin ensimmäisten joukossa. Hän on sähkö- ja tietoliikeenetekniikkan insinööri ja suorittanut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Tekoälyaiheita hänen omiin tutkintoihinsa ei kuitenkaan ole kuulunut ja koodaamistakin hyvin vähän, siksi kompakti, yleissivistävä kokonaisuus oli paikallaan.
– Meillä on töissä sovittu, että kikysopimuksen mukaiset 24 tuntia käytetään opiskeluun. Ajattelin, että Elements of AI voisi täyttää juuri sopivasti tuon kiintiön.
Kilpailukykysopimus astui voimaan vuonna 2016 ja velvoitti työnantajia pidentämään työntekijöiden työpäiviä puolella tunnilla viikossa.
Heini Ryssy on osallistunut useille avoimille verkkokursseille, koska hänestä erilaiset johdantokurssit ovat hyvä keino tutustua eri aiheisiin.
– Ympäristötaloustieteen johdantokurssi vei päästökaupan ja ympäristön arvottamisen maailmaan. Kiertotalous.nyt taas tuntui äärimmäisen ajankohtaiselta muun muassa metsäteollisuuteen sekä liikenne- ja energiapoliittisiin aiheisiin keskittyvien osioidensa ansiosta.
Erityisen paljon Ryssy onkin osallistunut ympäristöaiheisille kursseille, koska ympäristöalalla vaikuttaminen kiinnostaa häntä, ja Ryssy uskoo, että opeista voi olla hyötyä myös hänen urallaan.
Yksi hänen viime syksynä suorittamistaan kursseista oli Leadership for Sustainable Change -MOOC. Se käsittelee kestävää kehitystä, ilmastonmuutosta ja kiertotaloutta, sekä näihin liittyvää muutosjohtamista.
– Ilmoittauduin kurssille, koska halusin oppia, miten kestävyysmuutosta johdetaan. Kyseessä on iso kokonaisuus, joka käsittelee paitsi ympäristöasioita, myös sosiaalisia ja taloudellisia suhteita, eli kestävyysmuutosjohtaminen on hyvin kokonaisvaltaista.
Tutkimustiedon lisäksi Ryssyä kiinnosti, miten sidosryhmien, esimerkiksi asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden, toiminta heijastuu organisaatiokulttuuriin. Hän halusi myös ymmärtää, miten johdonmukaisuus kasvatuksessa, koulutuksessa ja päätöksenteossa voisivat edistää kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista.
Miksi mennä verkkokurssille?
Avoimet verkkokurssit ovat tarjolla kaikille ja niitä voi käydä kuka tahansa paikasta ja koulutustaustasta riippumatta. Koska ilmoittautuminen on helppoa, kurssin voi myös jättää kesken, jos sen aihe ei kiinnostakaan.
Yhteistä avoimille verkkokursseille on, että materiaalit ovat tarjolla ympäri vuorokauden eivätkä luennot vaadi läsnäoloa tiettynä päivänä tietyssä paikassa. Suurin osa kursseista on auki jatkuvasti, joten ne voi aloittaa, kun siltä tuntuu.
Koska kurssit ovat keskenään erilaisia, suorittajat osallistuvat opintoihin monista syistä.
Ryssy toivoo, että avoimet verkko-opinnot avaavat tulevaisuudessa uusia työmahdollisuuksiaä ilmasto- ja ympäristöviestinnän parista. Langén puolestaan haluaa opiskella, koska hänestä on tärkeää tuntea ajan ilmiöt, varsinkin, jos ne liippaavat omaa alaa.
– Olen niitä ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita vähän kaikesta. Avoimia verkkokursseja voi suorittaa vaikka töiden ohella ja niissä pääsee syventämään omaa osaamista ja ymmärrystä.
Erityisen hyvin avoimet verkkokurssit sopivat uusiin aiheisiin tutustumiseen.
– Parhaillaan käyn australialaisen koodauskoulu Zenva Academyn verkkokurssia pelimoottori Unityn käytöstä, Langén sanoo.
Ryssyn mielestä MOOC-kurssit ovat omiaan yleiskuvien luomiseen, koska niillä voi kokeilla, pitääkö jostakin aiheesta niin paljon, että haluaisi opiskella sitä enemmänkin.
– MOOC-kurssit sopivat mielestäni kaikille, jotka hallitsevat tietokoneen käytön perusteet ja joita kiinnostavat uudet asiat.
Ryssy toivoo, että esimerkiksi Leadership for Sustainable Change -kurssin kävisivät mahdollisimman monenlaiset ihmiset, jotta ympäristöarvot ja niiden mukaan toimiminen yleistyisivät yrityksissä ja organisaatioissa.
– Kurssi sopisi esimerkiksi opettajille, insinööreille, journalisteille ja juristeille.
Mitä iloa MOOC-kurssista on?
Avoimet verkkokurssit ovat yliopistotasoisia kursseja, jotka järjestäjä päättää avata yliopiston ulkopuolisille osallistujille. Kuten muutkin yliopiston kurssit, MOOC-kurssitkin ovat tutkijoiden ja yliopistonlehtorien suunnittelemia ja toteuttamia.
– Sain Leadership for Sustainable Change -kurssista enemmän kuin uskalsin edes odottaa. Vaikka aihe on tuttu ja kiinnostanut minua jo pitkään, sain kurssilta paljon työkaluja ja ohjausta kestävien muutosten tekemiseksi, Ryssy kehuu.
Vaikka Leadership for Sustainable Change on verkkokurssi, siihen kuului myös projektityö, jonka aikana osallistujat testasivat opittua itse valitsemaansa organisaatioon.
– Kurssisisältö lukuisine lähdemateriaaleineen tarjoaa vaikuttavan laajan tietopankin. Koska kurssi on pilkottu selkeisiin kokonaisuuksiin, kurssilla pysyy mukana vaikka olisi kiireinenkin ja tekisi opintoja töiden ohella, Ryssy sanoo.
Myös Langén on tyytyväinen suorittamaansa avoimeen Elements of AI -verkkokurssiin.
– Kurssi oli loistava ja erittäin ajankohtainen. Siitä sai kattavan luotauksen tekoälyyn ja yleiskuvan neuroverkoista.
Verkko-opetus on Ryssyn ja Langénin mukaan tärkeää, koska se mahdollistaa täsmäkoulutuksen ja itsensä kehittämisen ilmaiseksi.
– Esimerkiksi lukiolaisille oman alan löytyminen tällaisten avoimien verkkokurssien avulla voi helpottua merkittävästi, kun kaikenlaisia kursseja voi kokeilla ja aihealueita tunnustella, Ryssy sanoo.
Mistä verkkokursseista saa tietoa?
Helsingin yliopiston avoimista verkkokursseista löytyy tietoa kootusti avointa opetusta käsittelevältä verkkosivulta.
Ryssy löysi Leadership for Sustainable Change -kurssin keväällä 2018 Sitran ja Twitter-keskustelun kautta. Langén näki Elements of AI -kurssin Facebookissa.
Opetusteknologiapalvelut tarjoaa oppimisympäristön mooc.helsinki.fi. Tämän lisäksi on tietojenkäsittelytieteen mooc.fi-alusta.