Digitalisaatio haastaa koulujen toimintaa - erikoistumiskoulutus ohjaa opettajia digitaalisen todellisuuden ymmärtämiseen

Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunta järjestää Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutusta. Koulutus on ajankohtaisempi kuin koskaan, sillä se tarjoaa opettajalle valmiudet toimia oman oppilaitoksensa digitaalisen oppimisen ja opettamisen asiantuntijana myös nopeasti muuttuvissa tilanteissa ja kehittää siihen liittyviä toimintaympäristöjä.

 ”Nyt saan digilaitteet haltuun” on monen ennakkokäsitys Helsingin yliopiston oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutuksesta eli DigiErkosta.

– Koulutuksen tavoite on kuitenkin paljon laajempi, sanoo DigiErkon vastuukouluttaja, yliopistonlehtori Tiina Korhonen.

– Tarjoamme mahdollisuuden digitaalisen maailman ajattelutavan muuttamiseen. Aluksi tulee ymmärtää laaja kuva: Mitä on ollut sata vuotta sitten, mitä on nyt ja mitä ehkä tulee olemaan tulevaisuudessa.

Digitaalisuden kehitysvauhti on huima, ja kouluille satelee tarjouksia mitä erilaisimmista laitteista ja ohjelmista. Tavoitteena on, että kurssille osallistuva opettaja saa omistajuuden digitaalisuuteen.

Juuri tämä oli yksi koulutuksen parhaista hyödyistä, kertoo Winellska Skolanin opettaja Minttu Myllynen.

– Olen aina tykännyt kaikennäköisistä digijutuista. Aiemmin aloin suoraan tehdä, kun löysin kiinnostavan sovelluksen tai ohjelman, mutta nyt osaan paremmin arvioida, onko siitä oikeasti hyötyä omassa opetuksessani eli kannattaako sitä ottaa käyttöön.

Myllynen korostaa, että on mietittävä, mikä on ajatus laitteiden takana: miksi niitä käytetään ja tuleeko opetuksesta niiden käytön myötä laadukkaampaa.

– Jos laite ei paranna opetusta, se kannattaa jättää käyttämättä.

Robotteja ja tekstinkäsittelyä

Koulujen digitalisoitumisesta saattaa välillä syntyä turhan juhlava mielikuva. Ajatellaan että robotit ja VR-lasit valtaavat koululuokat. Minttu Myllysen koulussakin on tällaisille erikoisuuksille paikkansa, mutta usein arjen digiratkaisut ovat ihan muuta.

Myllysen nelosluokan oppilaat saivat äskettäin käyttöönsä läppärit. Nyt Myllynen jakaa heille tehtävät Googlen Classroom-ohjelman kautta. Käytännön hyöty läppäreistä verrattuna kynään ja ruutupaperiin on, että oppilaat voivat helposti muokata tekstejään yhdessä. Vertaispalaute on oppimisessa tärkeää.

Myllynen on todennut hyödyllisiksi myös oppimispelit esimerkiksi kielenopetuksen apuna.

Uusin tutkimustieto avuksi

DigiErko-koulutus kestää noin puolitoista vuotta työn ohessa suoritettuna. Koulutus sisältää asiantuntijapuheenvuoroja, työpajoja ja vierailuja. Ilmiöitä avataan teorian ja käytännön kautta. Katsotaan, mitä tutkimuksessa on sanottu, ja päästään myös kokeilemaan itse.

– Koulutuksessa luettu kirjallisuus auttoi hyvin hahmottamaan, mitä tämän päivän digitalisaatio on ja mitä se tarkoittaa kouluille, Minttu Myllynen kertoo.

DigiErko-koulutukseen sisältyy kehittämisprojekti, jonka jokainen tekee oman oppilaitoksensa tai kunnan tarpeiden näkökulmasta. Kehittämisprojekti kulkee koko koulutuksen ajan mukana.

Projektien aiheina ovat olleet esimerkiksi sähköiset tentit ja verkko-opinnot ammattikorkeakoulussa, digikansalaisen taidot alakoulussa ja kokeilu, mitä lisätyllä todellisuudella ja virtuaalitodellisuudella voi tehdä osana opetusta.

Mikä on meille olennaista?

Minttu Myllynen teki projektityönä yhdessä kollegansa kanssa Winellska Skolanin opettajille digipolun. He miettivät ja kartoittivat, millaista osaamista ja mitä tarpeita koulussa on ja miten opettajia voisi tukea arjessa.

Koulutuksen aikana he suunnittelivat digipolun toimintaa ja pilotoivat pedagogisten kahviloiden ja työapajailtapäivien järjestämistä kollegoilleen. Niissä on esimerkiksi harjoiteltu jonkin uuden ohjelman käyttöä ja jaettu kokemuksia.

Toiminta on jatkunut koulutuksen jälkeen, ja opettajakollegoilta on tullut positiivista palautetta.

– Osaan kertoa, mikä kaikesta digitarjonnasta on meille olennaista. Tämä on rauhoittanut muitakin. Sanoisin että työyhteisöstämme on tullut tämän myötä muutosmyönteisempi.

Minttu Myllynen korostaa, että opettajille tulee luoda aikaa kehittää ja miettiä asioita yhdessä. Jos kehittämistyö tulee kaiken muun päälle, se voi tuntua vain ahdistavalta.

Oppilaitoksen muutosagentiksi

DigiErko-koulutuksen käyneellä on valmius toimia asiantuntijana ja muutoksen johtajana koulussa tai kuntatasolla. Vastuukouluttaja Tiina Korhonen kannustaakin, että koulutuksen jälkeen työnantajan kannattaa miettiä osaajan roolia työyhteisössä. Hän voi toimia muutosagenttina eli tuoda kouluun uusia käytäntöjä, kouluttaa ja kannustaa.

Minttu Myllynen pitää hyvänä, että työyhteisössä on monipuolista osaamista.

– On tärkeää, että joku koulun opettajista voi keskittyä digitaalisuuteen syvällisemmin, koska sitä ei voi paeta ja se on osa tätä päivää ja tulevaisuutta.

Huom!
Juttua päivitetty. Alkuperäinen juttu julkaistu 2.3.2020.

Helsingin yliopiston DigiErko-koulutus opettajille
  • Luokan- ja aineenopettajille suunnattu 60 opintopisteen erikoistumiskoulutus
  • Teemana oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä
  • Uudistaa ja täydentää perinteistä täydennyskoulutusta
  • Perustuu ajankohtaiseen tutkimus- ja kehittämistietoon
  • Tavoitteena:
    • ammatillinen kehittyminen ja erikoistuminen
    • alueellinen osaamisen kehittäminen
    • valtakunnallinen opetusalan digitaalisen oppimisen ja osaamisen kehittämisen osaajaverkoston kehittäminen
  • Koulutuksen käynyt opettaja:
    • on digitaalisen oppimisen ja opettamisen asiantuntija
    • osaa soveltaa digitalisoituvan yhteiskunnan mahdollisuuksia oppimisympäristöjen ja oppimateriaalin kehittämisessä, arvioinnissa, koulun kokonaisvaltaisen toiminnan kehittämisessä sekä kansallisten ja kansainvälisten verkostojen toiminnassa
    • omaa valmiudet toimia oman työyhteisön tai kunnan asiantuntija- ja kehittäjäopettajana sekä ohjata muita opettajia osaamisen kehittämisessä