IKEBB-alumni Kerttu Auvinen työskentelee Moldova-maakoordinaattorina Suomen suurlähetystössä Bukarestissa. Haastattelussa on Kertun mietteitä IKEBB-opinnoista ja työelämään siirtymisestä.

Millainen on nykyinen toimenkuvasi?

Työskentelen Moldova-maakoordinaattorina Suomen suurlähetystössä Bukarestissa. Suomella ei ole suurlähetystöä Moldovassa vaan suurlähetystömme Romaniassa vastaa myös Moldovasta.

Ehkä kliseistä, mutta tyypillistä työpäivää ei ole. Oikeastaan ainut varmasti toistuva elementti jokaisessa työpäivässäni on Moldovan poliittisen tilanteen seuraaminen uutisia ja analyyseja lukemalla. Muuten keskeiset työtehtäväni vaihtelevat poliittisesta, taloudellista ja yhteiskunnallisesta raportoinnista edustuston tukemien kehitysyhteistyöhankkeiden hankehallintoon. Edustusto tukee vuosittain muutamaa moldovalaisten kansalaisjärjestöjen toimeenpanemaa hanketta. Hankehallinto on monipuolista sisältäen tuettavien hankkeiden valinnan, monitoroinnin, raportoinnin seuraamisen ja tulosten raportoimisen. Lisäksi kehitysyhteistyöhön liittyy suunnittelua vuositasolla sekä monivuotisten suunnitelmien laatimista.

Työni sisältää myös säännöllistä matkustamista Moldovaan, jossa minulla on tapaamisia, osallistun erilaisiin kokouksiin sekä tarkkailen edustuston rahoittamien hankkeiden etenemistä.

Mikä aikoinaan motivoi opiskelussa ja miten päädyit suuntautumaan IKEBB-opintoihin?

Into Balkanin alueeseen syntyi välivuosien aikana. Osallistuin kansanopiston järjestämälle opintomatkalle, jossa vietimme muutaman viikon Kosovossa, Albaniassa ja Makedoniassa. Reissu ajoittui vuoden Kosovon itsenäistymisen jälkeen. Ennen tuota matkaa en ollut matkustanut Pohjois- ja Länsi-Eurooppaa pidemmälle ja jotenkin voisi sanoa, että palaset loksahtivat kohdalleen tuolla reissulla. Tietty erilaisuus aiemmin näkemääni verrattuna teki vaikutuksen ja Länsi-Balkan kiinnosti välittömästi. Jo ennen yliopisto-opintojen alkua näin mainoksen IKEBB-opinnoista ja silloin päätin, että tuo on minun juttu.

Pääaineenani opiskelin maailmanpolitiikkaa, mutta IKEBB kulki koko opintojen ajan rinnalla: suoritin Balkaniin liittyviä kursseja aika paljon. Yleisesti voisi sanoa, että IKEBB motivoi minua teoriapainotteisissa maailmanpolitiikan opinnoissa: ammensin kaikki tapausesimerkit Balkanilta. Lisäksi opinnoissa motivoi opiskelijavaihdot Sloveniassa ja Valko-Venäjällä sekä Bosniassa, Kroatiassa ja Moldovassa suoritetut työharjoittelut.

Pari viimeistä opiskeluvuotta olin mukana myös VIExpert-asiantuntijaopinnoissa, joiden kautta sain lisää syvyyttä aluetuntemukseen. Lisäksi VIExpert-opinnoissa tutustuin muihin idästä kiinnostuneisiin opiskelijoihin (kävimme mm. Huikealla opintomatkalla Kazakstanissa ja Kirgisiassa), mikä lisäsi ennestään opiskeluintoa.

Mistä opiskeluajan kokemuksista on ollut eniten hyötyä työuraa ajatellen?

Valmistuin vasta reilu kaksi vuotta sitten, joten vielä on aika aikaista miettiä sitä, mikä opiskeluajan kokemuksissa on hyödyttänyt eniten työelämää ajatellen. Aluetuntemuksen tuoma etu on tietysti kiistaton: Moldova ja sen naapurimaat olivat tuttuja jo tässä tehtävässä aloittaessani. Historian ja kulttuurin tunteminen auttaa ymmärtämään nykypäivän ilmiöitä Moldovan politiikan ja yhteiskunnan kentällä.

Lisäksi opintojen aikana ulkomailla vietetty aika auttaa työelämässä. Romaniaan muutto ei jännittänyt ja pystyin alusta asti keskittymään hyvin töihin ja vapaa-aikaan, kun ulkomaille muutossa itsessään ei ollut mitään uutta. Eli liputan siis työharjoitteluiden/vaihtojen ja omatoimimatkailun lisäksi kurssien käymisen ja alueeseen liittyvään kirjallisuuteen perehtymisen puolesta.

Mitkä tekijät ovat olleet mielestäsi tärkeimpiä työllistymisesi kannalta?

Mielestäni työllistymisessä on aina mukana myös onnenkauppaa ja hyvää ajoitusta. Tietenkin tällä alalla korkeakoulututkinnolla on merkitystä, eikä työharjoitteluiden tai kielitaidonkaan merkitystä voi jättää huomiotta. Monilla on kuitenkin nuo palikat kasassa. Verkostot ja aktiivisuus varmasti auttavat “oikeaan aikaan oikeassa paikassa olemisessa”: jos en olisi vuosia sitten tykännyt Bukarestin edustuston Facebook-sivuista, tuskin olisin huomannut, että maakoordinaattorin paikka on vapaana. Hyvin kohdistettujen työhakemusten ja työhaastatteluihin huolellisen valmistautumisen merkitystä ei myöskään voi väheksyä, jos hakee töitä hakemuksella työpaikasta, jossa ei ole vielä tuttu kasvo.

Uskon, että nykyisen työpaikkani saamisessa vaikutti ratkaisevasti IKEBB-alueella työharjoitteluiden ja opiskelijavaihtojen puitteissa viettämäni ajan sekä IKEBB- ja VIExpert-opintojen laajan suorittamisen rakentama itsevarmuus: töitä hakiessa minulla oli vahva olo siitä, että olen erikoistunut tähän alueeseen ja ymmärrän sen dynamiikkoja. Myös korkea motivaatio ja aito kiinnostus työtehtävää kohtaan tuli työnantajan mukaan hyvin ilmi, kun hain nykyistä työpaikkaani.

Miten työelämään siirtyminen sujui valmistumisen jälkeen?

Työelämään siirtyminen sujui yllättävänkin vaivattomasti. Erityisesti opintojen alkuvaiheessa minulla oli usein sellainen olo, että miten ihmeessä löydän joku päivä työpaikan. Ensimmäinen työpaikka löytyi kuitenkin pian valmistumisen jälkeen, kun pääsin toteuttamaan pitkäaikaisen haaveeni työskennellä Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijänä. Työskentelin vajaan vuoden nuorisodelegaattina Malawissa. Malawissa kartutettu käytännön kokemus kehitysyhteistyöstä yhdistettynä YK-harjoitteluun Moldovassa ja valtsika-tutkintoon auttoi puolestaan saamaan nykyisen työn.

Mikä oli IKEBB-opintojen tärkein anti?

IKEBB-opintojen paras anti ja opetus oli, että tekemällä oppii. En tiennyt kohdealueesta kovin paljoa perushistoriaa enemmän opinnot aloittaessani, mutta kiinnostus oppimiseen oli hurja. Substanssikurssien lisäksi opiskelin yliopistolla serbian ja venäjän kieltä ja yhä saan hyvää mieltä siitä, kun pärjään hyvin Länsi-Balkanilla kielitaidollani. Opin serbiaa pääasiassa oppitunneilla ja viettämällä kolme kesää Länsi-Balkanilla työharjoitteluissa ja kesäkursseilla.

Samalla tavalla tekemisen kautta olen harjoitellut työelämässä tarvitsemani muut taidot esim. raportoimisen ja hankehallinnon.

Mielestäni IKEBB-opinnoissa kivaa oli myös, että kaikilla opiskelijoilla oli omat kiinnostuksen kohteet alueen puitteissa. Opiskelijoiden kiinnostuksen kohteita tuettiin ja niitä sai hyvin sisällytettyä kurssitehtäviin ja esseisiin. Itseäni kiinnosti (ja yhä kiinnostaa) erityisen paljon synkkä historia, julkinen muistaminen ja muistopaikat ja aika hyvin sain noita teemoja sisällytettyä eri kursseihin.

Kertun vinkkejä IKEBB-opiskelijoille

Vinkkini on, että nauti laadukkaista IKEBB-opinnoista ja vaihto-opiskelumahdollisuuksista. Älä pelkää opintoajan venähtämistä: töitä kerkeää kyllä tehdä myöhemminkin.

Osallistu työelämäopintoihin ja mentorointiin: vertaistuesta saa uusia ideoita ja tsemppiä ja joskus ihan käytännönvinkkejäkin.

Jos et pysty menemään työharjoitteluun kohdealueelle, kannattaa osoittaa itselleen ja tuleville työnantajille IKEBB-osaaminen valitsemalla kandin ja gradun aihe kohdealueeseen liittyen.

Vaikka IKEBB-alue olisi ykkösintohimosi, kannattaa katsella myös ympärille. Lähdin Punaisen Ristin keikalle Malawiin, koska halusta tehdä hyvää muille. Tein kuitenkin samalla hyvää myös omalle tulevaisuudelleni, sillä en olisi välttämättä saanut nykyistä työtäni ilman Malawin keikan kehitysyhteistyökokemusta.