Weisell-säätiö tukee luonnon hiilinielujen ja monimuotoisuuden tutkimusta

Luonnon ja yhteiskunnan hyvinvointiin keskittynyt säätiö tukee pitkäaikaisaineistojen keräämistä ja tutkimista kahdessa eri hankkeessa. Viikissä selvitetään peltomaan ja ilmakehän vuorovaikutuksia ja hiilen sitoutumista, ja Ahvenanmaalla seurataan, kuinka lajit reagoivat ympäristön pirstoutumisen ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutuksiin luonnossa.

Weisell-säätiö on tehnyt merkittävän lahjoituksen maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa käynnistyvään PeltoSMEAR-hankkeeseen, jossa tavoitteena on rakentaa peltomaan ja ilmakehän vuorovaikutuksia mittaava asema Viikin tutkimus- ja opetustilalle.

– Suomessa ja myös globaalisti on suuri tarve pitkäaikaisaineistoille, joiden avulla voidaan tutkia esimerkiksi hiilen sitoutumista maaperään ja viljelykasveihin, kertoo hankkeen vetäjä, apulaisprofessori Mari Pihlatie.

Viikissä on hyvät olosuhteet tutkia maatalouden ilmasto- ja vesistövaikutuksia.

– Viikki on mittausasemalle ainutlaatuinen paikka, koska siellä se yhdistyy sekä toimivaan maatilaan että ajankohtaiseen maatalouden tutkimukseen ja opetukseen, korostaa Pihlatie.

– Olemme erittäin iloisia Weisell-säätiön tekemästä lahjoituksesta, jonka käytämme hiilidioksidimittausjärjestelmän pystytykseen ja ylläpitoon, kertoo Pihlatie. Haaveena hänellä on koko opetus- ja tutkimustilan kasvihuonekaasutaseen mittaaminen, jolloin saadaan navetta ja lehmät, pellot ja valuma-alue mukaan. Siihen tarvitaan vielä korkeampi masto. Ja huomattavasti lisää rahoitusta.

– Tämä hanke kuuluu sarjaan elämän ja kuoleman kysymyksiä ja Weisell-säätiössä pidämme tätä tutkimusta erittäin tärkeänä, toteaa Mikko Voipio.

Weisell-säätiö on tukenut myös kahdessa erässä vuosina 2019 ja 2020 Ahvenanmaan ketoverkoston pitkäaikaisseurantaa. Tämä seurantatutkimus tuottaa luotettavia ennusteita siitä, kuinka lajit ja yhteisöt reagoivat ympäristön pirstoutumisen ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutuksiin luonnossa. Ahvenanmaan ketoverkostosta on kehittynyt aivan poikkeuksellinen ekologisen ja evoluutiobiologisen tutkimuksen koekenttä, jonka ympärille on kasvanut useita itsenäisiä tutkimushankkeita. Ei ole liioiteltua todeta, että mistään muualta maailmasta ei löydy vastaavaa.

– Seuranta on globaalisti ainutlaatuinen tutkimushanke sen pitkäkestoisuuden, kerätyn aineiston kattavuuden ja sen avaamien tutkimusmahdollisuuksien vuoksi, kertoo apulaisprofessori Marjo Saastamoinen.

Tulevaisuudessa tärkeitä tutkimussuuntauksia tulevat olemaan ympäristön pirstoutumisen ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutukset luonnonpopulaatioissa. Ahvenanmaan pitkäaikaisseuranta-aineisto on myös maailman laajin epidemiologinen aineisto luonnosta ja tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää infektioilta suojelevia tekijöitä.

Pitkäaikaisseurantojen jatkuvuuden rahoituksen turvaaminen on yleisesti haastavaa, sillä hankkeet vaativat rahoittajilta kärsivällisyyttä. Siksi Weisell-säätiön lahjoitukset ovat erityisen arvokas tuki.