Projektityöstä valmiiksi ohjelmistoksi – opiskelijoiden koodaama kalenteri pääsi käyttöön tiedekasvatuksessa

Matemaattisia ja luonnontieteellisiä aineita opettavat ovat jo pitkään voineet varata tutustumisvierailuja Helsingin yliopiston viiteen tiedeluokkaan. Itse varausprosessi on kuitenkin aiheuttanut harmaita hiuksia vierailuja järjestäville. Apu ongelmaan löytyi kuitenkin läheltä, kun saman tiedekunnan tietojenkäsittelytieteen opiskelijat koodasivat uuden kalenterin tiedeluokkien käyttöön.

– Kalenterin osalta suurin haaste oli sovittaa yhteen sen eri käyttäjäryhmien tarpeet. Varausprosessin tulisi olla mahdollisimman yksinkertainen sekä opettajan että vierailun ohjaajan näkökulmasta. Kokeillut kalenterit eivät täyttäneet niille asetettuja vaatimuksia helppokäyttöisyydestä ja muokattavuudesta eri tilanteissa, kertoo kalenterin tilaamisesta idean saanut tiedekasvatuksen ohjaaja Veera Lupunen.

Ratkaisu ongelmaan syntyi Ohjelmistotuotantokurssilla, kun ryhmä tietojenkäsittelytieteen opiskelijoita toteutti tiedeluokille uuden kalenterin kurssin projektityönä. Kurssilla opiskelijat simuloivat mahdollisimman realistisesti oikeassa työelämässä tapahtuvaa sovelluskehitystä ja toteuttavat pienryhmässä asiakkaan määrittelemän ohjelmiston.

Tuttu ohjelmointikieli ja yleishyödyllinen aihe

Vaikka tiedeluokat eivät olleet entuudestaan kovin tuttuja projektiin osallistuneille Pontus Hedlundille ja Tapio Saloselle, oli varauskalenterin koodaus heille mieluinen tehtävä.

– Valitsin aiheen eri projektivaihtoehtojen joukosta, sillä ajattelin kalenterimaisen varausjärjestelmän koodaamisen olevan sopivan yleisluontoinen projekti, josta olisi mahdollisesti hyötyä myös myöhemmissä töiden kanssa. Lisäksi projektin valintaan vaikutti mahdollisuus käyttää minulle tuttua ohjelmointikieltä, kertoo Hedlund.

Hedlundin ja Salosen mukaan projektia oli helppo lähteä työstämään vanhan kalenterin sekä siihen liittyvien toiveiden ja puutteiden perusteella. Yllätyksiäkin mahtui kuitenkin mukaan.

– Yllättävintä projektissa oli, että yksikertaiselta vaikuttavien, toimisto-ohjelmista tuttujen ominaisuuksien taustalla on kuitenkin melko monimutkaista logiikkaa. Esimerkiksi ehdolliset valinnat voivat olla hyvin haastavia koodaajalle, kun ohjelman täytyy osata käsitellä oikein myös niin sanotut reunatapaukset, selittää Hedlund.

Kuvakaappaus opintokäyntikalenterista.

Tältä näyttää valmis kalenteri. Tiedeluokat lataavat kalenteriin kulloinkin tarjolla olevat opintovierailut, ja opettajat varaavat oman ilmaisen käyntinsä vapaista paikoista.

Projektista valmiiksi tuotteeksi

Lopulta projektista muodostui kuitenkin laajempi kuin alun perin oli ajateltu. Itse kurssi kesti 1,5 kuukautta, jonka jälkeen Hedlund ja Salonen viimeistelivät vielä kahdestaan kalenterin käyttövalmiiksi kesän aikana. Samalla projektille asetetut tavoitteet elivät ajan kuluessa.

– Kurssilla suurin oppi oli koodaaminen ryhmätyöskentelynä. Pääsimme soveltamaan aikaisemmin opittua työelämää vastaavassa tilanteessa, ja prosessi itsessään oli opettavainen. Jatkokehityksemme aikana tavoite siirtyi enemmän ohjelman viimeistelyyn ja valmiin tuotteen luovuttamiseen asiakkaalle, kertoo Salonen.

Poikkeusaika ei heidän mukaansa vaikuttanut kurssin suorittamiseen, vaan sekä koodaus että asiakastapaamiset järjestyivät helposti etänä. Yhteistyöskentely mahdollisti sen, että ryhmän jäsenet saattoivat täydentää toisiaan osaamisensa pohjalta.

Uusi kalenteri julkaistiin opettajien käyttöön lokakuussa, kun loppuvuoden opintokäynnit avautuivat varattaviksi. Vaikka ohjelmointiprojektit eivät koskaan varsinaisesti tulekaan täysin valmiiksi, ovat Hedlund ja Salonen kuitenkin tyytyväisiä kehitettyyn ohjelmistoon.

–Aina löytyisi jotain paranneltavaa. Kuitenkin tärkeintä on, että saimme ohjelmiston nyt käyttöön, summaa Salonen.

Tutustu uuteen varauskalenteriin ja varaa ryhmällesi etäopintokäynti LUMA-tiedeluokkaan.