Heli Varin, Marja Roslundin ja ADELE-tutkimusryhmän artikkeli on julkaistu Chemosphere-lehdessä. Tutkimuksessa arvioitiin, miten maankäyttöluokat – kuten autotiet, teollisuusalueet, metsät tai kaupunkien puistoalueet – vaikuttavat ilman haitta-ainepitoisuuksiin. Lisäksi tutkittiin, voivatko haitta-ainepitoisuudet tai maankäyttöluokat olla kytköksissä suolistobakteerien toimintaan. Tutkimuksessa mitattiin kotipihojen ilmasta polysyklisiä aromattisia hiilivetyjä (PAH), jotka ovat peräisin muun muassa fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Tutkimuksen osallistujat olivat ikääntyneitä vapaaehtoisia, joista noin puolet asui kaupungissa (32 hlöä) ja puolet (30 hlöä) maaseudulla.
Tulokset osoittivat, että mitä enemmän kaupungissa kodin lähiympäristössä oli seka- tai lehtimetsää, sitä alhaisempia PAH-pitoisuuksia kotipihasta mitattiin. Myös suolistobakteerien hormonitoimintaa säätelevä signalointireitti nousi, jos kodin lähettyvillä oli seka- tai lehtimetsää.
Maaseudun ja kaupungin PAH-pitoisuuksissa ei ollut merkittävää eroa. Aktiivisilla maatiloilla pitoisuudet olivat kuitenkin korkeampia kuin kaupungin keskiarvo, mikä johtui muun muassa öljyllä toimivien viljakuivureiden ja traktoreiden käytöstä elokuussa mittausten aikana.
Tulosten perusteella metsät ja niiden tuottama ilman puhdistus voi olla tärkeä tekijä, joka voi jopa vaikuttaa suolistobakteerien toimintaan ja sitä kautta terveyteen. Erityisesti lehtipuumetsät vähensivät tässä tutkimuksessa haitta-ainepitoisuuksia ja nostivat bakteerien genomista ennustettua hormonitoiminnan signalointireittiä. Koska tutkimusryhmän aiemmassa tutkimuksessa (Roslund ym. 2019) tämä sama signalointireitti laski PAH-pitoisuuksien noustessa, tulokset viittaavat siihen, että metsät voivat ehkäistä haitta-aineiden negatiivisia vaikutuksia suolistobakteerien toimintaan.