Kestävän kehityksen kompetensseilla vastataan kemistien tulevaisuuden osaamistarpeisiin

Tiedekasvatuksen kehittäjä ja tohtorikoulutettava Emmi Vuorio tutkii kestävän kehityksen kompetensseja kemian tutkimuksessa ja opetuksessa.

– Minua kiinnostavat kestävän kehityksen kompetenssit kemistien osaamisen kannalta: Mitkä niistä ovat oleellisia kemistin ja kemian asiantuntijoiden työssä? Miten kestävän kehityksen kompetensseja voisi paremmin huomioida paitsi lukio-opetukseen myös kemia opetuksessa laajemmin? Vuorio kertoo.  

Kompetenssit voidaan määritellä tiedoista, taidoista ja asenteista koostuvaksi osaamiseksi.  Kestävän kehityksen kompetensseja tarvitaan erityisesti kestävään kehitykseen liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Kompetensseilla pyritään vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeisiin, joita ei vielä osata ennustaa.   

– Vaikka kestävään kehitykseen ja sen kompetensseihin liittyy kritiikkiä koskien niiden tieteellistä epätarkkuutta, täytyy meillä kuitenkin olla myös jatkossa tapoja määrittää ja sitoa osaamista eri teemoista. Kestävän kehityksen tavoitteet ovat kuitenkin suhteellisen pysyvä järjestelmä, jota vastaan osaamisia peilata, kommentoi Vuorio.  

Kestävän kehityksen kompetensseille on kysyntää  

Kestävän kehityksen kompetensseista on puhuttu viimeisen vuosikymmenen aikaan aktiivisesti.   

– Vaikka kestävän kehityksen ihanne ei ole selkeä, kompetenssit on nähty yhtenä tapana vastata siihen. Kestävän kehityksen kompetensseista puhuttaessa viitataan yleensä niihin taitoihin, joita tämän hetken alojen opiskelijoiden ajatellaan tarvitsevan tulevaisuudessa. Näihin kuuluvat esimerkiksi yhteistyötaidot, systeemiajattelu ja ongelmanratkaisukyky, selittää Vuorio.  

Kestävän kehityksen tavoitteiden on nähty olevan myös tapa tuoda työelämää ja opintoja paremmin yhteen. Kestävän kehityksen kompetensseihin perustuvat osaamis- ja oppimistavoitteet voisivat olla esimerkiksi teollisuuden aloilla hyödyllinen tapa profiloida oikeanlaista osaamista rekrytointien yhteydessä.  

– Pyrin kartoittamaan kompetensseja paitsi kemian alan ammattilaisten näkökulmien kautta myös opiskelijoita kuullen.  

Kompetenssit mukaan opetukseen  

Vuorio toivoisi kestävän kehityksen kompetenssien näkyvän paitsi yliopiston tiedekasvatuksen aiheissa niin myös sen toimintatavoissa:  

– Meillä on kemianluokka Gadolinissa ja tiedekasvatuksessa ylipäätään paljon sisältöjä, jotka käsittelevät kestävää kehitystä eri tavoin. Sen lisäksi haluaisin tuoda kompetensseihin linkittyvää opetusta, opetusmenetelmiä ja pedagogiikkaa yhä kiinteämmin osaksi toimintaamme, vaikka kyse onkin yksittäisistä oppitunneista, hän kertoo tavoitteistaan.  

Vuorio näkee tiedekasvatuksen myös hyvänä mahdollisuutena toteuttaa kompetenssien mukaista opetusta ja lisätä opettajien tietoisuutta aiheesta.  Kompetenssien kautta on hänen mukaansa myös mahdollista laajentaa käsityksiä kemian alan asiantuntijoiden työn luonteesta. Esimerkiksi tutkijat tarvitsevat työssään yhä enemmän kommunikaatio- ja yhteistyötaitoja. Heidän työnsä luonne ei siis ole niin yksinäinen, kuin voisi helposti luulla.   

Väitöskirja luontevaa jatkoa gradulle  

Vuorio kiinnostui kestävän kehityksen kompetensseista aiheena tehdessään Kemianteollisuuden kanssa yhteistyötä graduunsa liittyen.   

– Tutkin gradussani, miten yliopistojen kemian opetus kehittää kestävän kehityksen kompetensseja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen liittyvien sisältöjen osalta. Korkeakouluopintojen tutkimuksesta oli luontevaa siirtyä lukiotasolle, sillä kompetensseja tulisi vastaavasti opettaa jo aikaisemmasta vaiheesta alkaen, kertoo Vuorio.

Lue lisää LUMA Science Helsinki -tutkimusryhmästä.

Emmi Vuorio

Tiedekasvatuksen kehittäjä