Helsingin yliopiston Taitan tutkimusasema juhlii kymmenvuotissynttäreitä 28.1.2021

Helsingin yliopiston monitieteinen tutkimusasema Keniassa on tarjonnut jo 10 vuoden ajan kiinnekohdan Afrikan tutkimukselle. Juhlaseminaari järjestetään torstaina 28.1.2021 klo 9-16 webinaarina.

Taitalla on vuosien varrella vieraillut opiskelijoita, tutkijoita sekä koululaisryhmiä yhteenlaskettuna liki tuhat. Se on tarjonnut näköalapaikan kehitysmaan olosuhteisiin ja ilmastonmuutoksen vaikutusten seuraamiseen ja inspiroinut jo liki 100 opiskelijaa opinnäytetyön tekoon esimerkiksi maantieteessä, biologiassa, geologiassa, metsätieteissä ja ympäristöfysiikassa, pääosin Helsingin yliopistossa, mutta myös kenialaisissa ja eurooppalaisissa yliopistoissa. Taitan tutkimattomista vuoristosademetsistä Helsingin ylipiston tutkijat ovat ihan viime aikoina löytäneet ennestään tuntemattomia nisäkäslajeja.

Geoinformatiikan professori Petri Pellikan jo vuodesta 2003 alkanut tutkimustyö Taitavuorilla ja aktiivinen verkostoituminen paikallisten tutkimuslaitosten kanssa loi pohjan Helsingin yliopiston tutkimusaseman perustamiselle vuonna 2011. Oman gradunsa Taitalla hän teki maantieteen opiskelijana jo vuonna 1989.

Pysyvä asemapaikka on merkinnyt jatkuvuutta ja osoittautunut tarpeelliseksi. Kertynyt paikallistuntemus, paikkatietoaineistot, mittausasemat ja niistä saatu tutkittu tieto esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista luontoon antaa hyvän perustan useille tutkimus-ja kehityshankkeille.

Asema on myös arvostettu paikallisesti, mistä osoituksena oli aseman esimiehen saama Kenyan hero –tunnustus.

Taita on kuin Afrikka pienoiskoossa

Mikä on tehnyt tämän viiden tuhannen neliökilometrin alueen Taita Tavetan piirikunnassa niin mielenkiintoiseksi tutkimusalueeksi?

– Maantieteellinen sijainti ja alueen korkeusvaihtelut 500 metristä yli 2200 metriin, vastaa Pellikka. Taita on kuin Afrikka pienoiskoossa, sillä tällä pienellä alueella on kuivaa ruohosavannia tasangoilla ja kosteita sademetsiä Taitavuorilla. Ilmaston ja sääolosuhteiden myötä maankäyttö ja ihmistoiminta on erilaista alhaalla ja ylhäällä. Kun mukaan laitetaan myös Afrikan suurin sisalplantaasi, kaivostoiminta, suuret luonnonsuojelualueet ja niiden turismi, sekä Kenian päärata ja valtatie Nairobista Mombasaan, on alue malli afrikkalaisesta kehittyvästä maasta luonnonolosuhteet huomioiden. Intian valtamerikin löytyy 150 kilometrin päästä ja Kilimanjaro häämöttää Tansaniassa.

Helsingin yliopiston maantieteilijät ovat jo 2000-luvun alusta tehneet Afrikassa tutkimus- ja kehitystyötä, jonka tavoitteena on ollut selvittää maankäytön muutosten vaikutusta ilmastonmuutokseen, ja kehittää hillitsemisstrategioita maankäytön ja maanpinnan peitteen muutokseen ja sopeutumisstrategioita ilmastonmuutokseen kaukokartoituksen ja ympäristömittauksen avulla.

Taitan lisäksi Pellikan johtama Earth Change Observation Lab-tutkimusryhmä on tutkinut megatrendiä myös Eritreassa, Tansaniassa, Etiopiassa, Burkina Fasossa ja Sierra Leonessa. Tehtyä työtä voidaan hyödyntää nyt käynnistyvässä ESSA-hankkeessa, jossa toteutuu parhaimmillaan globaalivastuu, joka on yksi Helsingin yliopiston strategisista tavoitteista ja on osa Suomen valtion Afrikka-strategiaa.

Vuoden 2021 alussa käynnistyneessä 5 miljoonan Euron Euroopan Komission kansainvälisen ja kehityksen pääosaston rahoituksen saaneessa ESSA-hankkeessa (Earth observation and environmental sensing for climate-smart sustainable agro-pastoralism ecosystem transformation in East Africa) kehitetään kestäviä ratkaisuja Itä-Afrikan karjatalouden monipuolistamiselle. Karjatalous käyttää paljon maapinta-alaa tuottaen kuitenkin vähemmän ruokaturvaa kuin maatalous, mutta vähentää luonnon monimuotoisuutta ja hiilivarantoja.

– Ilman pitkäjänteistä yhteistyötä ja paikallistuntemusta ei olisi yhtä hyviä edellytyksiä laajojen tutkimushankkeiden hakemiseen ja johtamiseen, sanoo Pellikka.

Globaali vastuu maailman parhaaksi

Tutkimusasema on ollut tärkeä areena monille Ulkoministeriön ja Suomen Akatemian monitieteisille hankkeille aina kaukokartoituksesta virologiaan.

– Monet Taitalla gradunsa tehneet ovat päätyneet kehitysyhteistyötehtäviin, tai ovat muutoin omalta osaltaan tuoneet Afrikkaa ja sen kehitystä lähemmäksi Suomea. Tutkimusasemamme toteuttaa yliopiston peräänkuuluttamaa globaalivastuuta maailman parhaaksi, kiteyttää Pellikka.

Työ ei rajoitu vain Afrikkaan, sillä Pellikan tutkimusryhmään kuuluu afrikkalaisten lisäksi aasialaisia sekä etelä-amerikkalaisia tutkijoita, joiden intressi on myös Amazonialla.

Taitalla tapahtuvat ilmiöt ovat maailmanlaajuisia. Sademetsien kutistuminen, plantaasien perustaminen ja maatalousmaan kasvu puuvartisen kasvillisuuden kustannuksella ovat prosesseja, jotka tapahtuvat suuremmalla mittakaavalla esimerkiksi Amazonialla ja Kaakkois-Aasiassa. Metsäkato johtaa myös villieläinten ja taudinkantajien kontaktien lisääntymiseen ihmisten kanssa, mitä puolestaan Taitalla tutkii professori Olli Vapalahden tutkimusryhmä.

Taita 10v Juhlawebinaari 28.1.2021

Taitan tutkimusaseman 10-vuotisjuhlat vietetään 28. tammikuuta 2021 Helsingin yliopiston Hämäläis-Osakunnan suuressa juhlasalissa, Tavastialla, ilman suurta yleisöä mutta monipuoliseen ohjelmaan pääsee osallistumaan Zoomin kautta. Tervehdykset ja kirjo meneillä olevia hankkeista välitetään Tavastialta, mutta kaukaisimmat puhujat, Taitan tutkimusaseman kenialainen henkilökunta, osallistuvat itse juhlapaikalta Taitalta.  

Lisätietoa:

Taitan tutkimusasema

Earth Change Observation Laboratory

PP
Petri
Pellikka
professori
Geotieteiden ja maantieteen osasto
Tieteenala Geotieteet, Ympäristötiede, Kehitysmaatutkimus