Vaikka olemme molemmat alkutekijöissä tieteellisellä urallamme, on joitain hyviä ajatuksia ja tapoja joita olemme ehtineet jo matkan varrella poimimaan artikkelien kirjoitusprosessista. Yksi tällainen ajatus on, että artikkelia voi ajatella argumenttina, jota yrität perustella. Onkin hyvä kirkastaa heti kirjoitusprosessin alussa, mikä on artikkelin tavoite - argumentti. Artikkelin tavoitteen tai argumentin on hyvä olla tarkkarajainen, jotta on helppoa arvioida, mikä on tarpeellista sen perustelemiseksi.
Esimerkiksi:
Jylängin ja kollegoiden (2022) artikkelin argumentin voisi muotoilla seuraavasti:
“Päiväkoti-ikäisten lasten kognitiivisia ja akateemisia taitoja on mahdollista tukea fyysistä aktiivisuutta ja motorisia taitoja harjoittavilla ohjelmilla. Erityisesti ohjelmat, jotka sisältävät motoristen taitojen harjoittelua ja yhdistävät harjoittelua kognitiivisten ja akateemisten taitojen harjoittelun kanssa havaittiin tehokkaiksi.”
tai
Vessosen ja kollegoiden (2021) artikkelin argumentin voisi muotoilla seuraavasti:
‘’Konkreettisia apuvälineitä (esim. murtokakkuja) tulisi käyttää murtolukujen oppimiseen tähtäävässä interventiossa, sillä konkreettisten apuvälineiden käyttö verrattuna virtuaalisiin apuvälineisiin kehitti 4-5-luokkalaisten lasten murtolukutaitoja enemmän.’’
Argumentin kirkastaminen helpottaa huomattavasti kirjoitusprosessia. Jos esimerkiksi kirjoitus alkaa rönsyilemään, voi aina palata miettimään, onko tämä osio merkityksellinen argumenttini perustelemiseksi. Juuri tämän takia voi olla järkevää, vaikkakin hassulta tuntuvaa, joskus aloittaa kirjoittaminen abstraktista. Tällainen lähestyminen pakottaa pohtimaan ja rajaamaan tarkasti artikkelin tavoitteen ja sisällön tiiviissä muodossa. Abstraktia voi ja kuuluukin jälkeenpäin muokata, mutta tämä voi olla kokeilemisen arvoinen lähestymistapa!
Tieteellisen artikkelin rakenne ja tyyli
Artikkelin kirjoittamisessa alkuun pääseminen voi tuntua haastavalta, jos pohjaksi ottaa tyhjän Word-dokumentin. Kokemustemme mukaan onkin aloittamista helpottava tapa ottaa malliksi jokin esimerkiksi samassa lehdessä julkaistu tai samaa aihepiiriä käsittelevä artikkeli. Mallista on helppoa näin ollen seurata, millaisia asioita pitäisi ainakin tuoda artikkelissanne esiin, sillä tiettyä asetelmaa hyödyntävissä artikkeleissa esitellään tiettyjä asioita. Esimerkiksi interventio-ohjelman tuloksia esittelevässä artikkelissa tulee kuvata tarkasti interventiosessioiden sisältö ja se, miten varmistettiin, että sessiot toteutettiin samalla tavalla ryhmän sisällä, kun taas systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa tulee kuvata tarkasti, mitä hakusanoja artikkelien haussa on käytetty ja kuinka monta osumaa haut ovat tuottaneet.
Tieteellinen teksti on usein napakkaa ja informatiivista ilman tekstiä elävöittävää kerronnallisuutta. Vaikka tieteellisten artikkeleiden rakenne ja tyyli vaihtelevat ala- sekä lehtikohtaisesti, tieteelliselle artikkelille on kuitenkin olemassa joitain tyypillisiä piirteitä ja rakenteita, joita monet artikkelit noudattavat. Useat lehdet ja tieteenalat noudattavat jotakuinkin seuraavanlaista rakennetta artikkeleissa:
Abstrakti
Abstrakti on tiivistetty versio koko artikkelista, jossa kerrotaan kaikista tärkein artikkelin sisältämä informaation. Tärkeää abstraktissa on erityisesti kertoa artikkelin tavoite, tutkimuksen asetelma ja menetelmät sekä päätulokset. Lukijan tulisi pelkästään lukemalla abstrakti, saada kuva artikkelin kokonaisuudesta.
Johdanto/Teoreettinen tausta
Johdannossa esitellään tutkimuksen teoreettinen tausta eli aiempi aiheeseen liittyvä tutkimus ja sen jättämät tutkimukselliset aukot. Johdannossa on tärkeää tuoda esiin selkeästi, mitä ongelmaa tutkimuksellanne pyritään ratkaisemaan, ja argumentoida, miksi aihetta on tarpeellista tutkia lisää juuri artikkelinne esittämällä asetelmalla. Tässä osiossa on tärkeää kirkastaa lukijalle artikkelinne argumentti.
Menetelmät
Menetelmäosion tarkoituksena on selittää lukijalle yksityiskohtaisesti, millaisella asetelmalla tutkimus on toteutettu, mitä mittareita on käytetty ja miten tuloksia on analysoitu. Osiossa esimerkiksi kuvataan tarkasti, miten tutkimukseen osallistuneet henkilöt on rekrytoitu, millaisia ryhmiä he edustavat, mitä tarkalleen ottaen mittarit ovat mitanneet, milloin ja missä mittaukset on toteutettu ja millä analyysiohjelmilla sekä -tavoilla aineistoa on käsitelty.
Tulokset
Tuloksissa tarkoitus on nimensä mukaisesti yksityiskohtaisesti, mutta tiiviisti selittää, mitä tuloksia aineiston analysointi on tuottanut. Määrällisiä tutkimusmenetelmiä hyödyntävässä artikkelissa tulososiot sisältävät usein taulukoita ja lukuja, joihin nojautuen tuloksia esitellään.
Johtopäätökset
Johtopäätösten tarkoituksena on selventää lukijalle, mitä tulokset käytännössä tarkoittavat, mitä niistä voidaan päätellä ja millaiseen joukkoon tuloksia voisi yleistää. Johtopäätösten yhteydessä on myös tarpeen keskustella asioista, jotka mahdollisesti rajoittavat tulosten yleistämistä, ja näin ollen myös mahdollisista jatkotutkimusaiheista.
Joukossa on voimaa - myös artikkelien yhteiskirjoittajuudessa
Tieteellisiä artikkeleita kirjoitetaan harvoin yksin, vaan artikkeli muodostuu yhteiskirjoittajuudessa muiden tutkijoiden kanssa. Yhteiskirjoittajuudessa kirjoittajilla on erilaisia rooleja, joista on hyvä sopia jo artikkelia aloittaessa, jotta kaikilla kirjoittajilla on tiedossa, mitä heiltä odotetaan. Artikkelilla on aina vastaava kirjoittaja, joka tulee lopullisessa artikkelissa ensimmäiseksi nimeksi. Vastaava kirjoittaja on vastuussa artikkelin sisällöstä. Lisäksi kirjoittajiin voi kuulua esimerkiksi projektin johtaja, metodologisia osaajia jne. Tärkeää on kuitenkin se, että kaikille kirjoittajilla on selkeä kontribuutio artikkelin kirjoittamiseen, toteuttamiseen tai siinä tehtäviin analyyseihin. Jotkut lehdet vaativat julkaisuvaiheessa kirjoittajia tarkentamaan jokaisen roolin artikkelin kirjoittamisessa.
Kun artikkelit kirjoitetaan yhteiskirjoittajuudessa, artikkeleita työstetään myös yhdessä. Kirjoittajien kesken voidaan sopia siitä, kuinka usein ja miten artikkelia käydään yhdessä läpi. Kuitenkin artikkeli kannattaa lähettää jo melko alkuvaiheessa muille kirjoittajille luettavaksi, jotta artikkeli saadaan jo varhaisessa vaiheessa lähtemään oikeaan suuntaan. Artikkeli muovautuu lopulliseen muotoonsa useiden kommenttikierrosten kautta, jossa muut kirjoittajat tai tutkimusryhmä jäsenet lukevat tekstiä läpi ja kommentoivat sitä omasta näkökulmastaan. Tämä on kirjoittamisen yksi tärkeimmistä vaiheista, sillä ilman kirjoittajien yhteistä panosta, artikkelista ei tulisi yhtä vahvaa ja selkeää. Tutkimusryhmässämme on esimerkiksi ollut tapana, että artikkelin kirjoittajat tapaavat säännöllisesti artikkelin tiimoilta ja sopivat prosessin etenemisestä, kunnes artikkeli lähetetään lehteen. Tämän lisäksi muutaman kerran kirjoitusprosessin aikana, artikkelia käsitellään laajemmalla joukolla tutkimusryhmän seminaarissa, joka mahdollistaa erilaisista näkökulmista ja uravaiheissa artikkelia lukevien ihmisten kommentoinnin ja keskustelun. Tällainen työskentely mahdollistaa sekä säännöllisen yhteisöllisen työstämisen että arvokkaan palautteen saamisen laajemmalta joukolta.
Kuinka kehittyä kirjoittamisessa?
Akateemisessa kirjoittamisessa kehittyy kokemuksen myötä. Uuden artikkelin kirjoittaminen on taas helpompi aloittaa kun on taustalla aikaisempia kokemuksia kirjoitusprosessista. Kirjoittamisen lisäksi myös muiden artikkelien lukeminen kehittää kirjoittamistaitoja. Oman alan artikkeleita lukemalla oppii siitä, millaisia osioita artikkeleissa yleensä on, mitä termejä ja sanastoa alan artikkeleissa käytetään ja miten asioita ilmaistaan. Kannattaa siis lukea hyvissä lehdissä julkaistuja samaa asetelmaa tai aihetta käsitteleviä papereita jo ennen kirjoitusprosessin aloittamista ja sen aikana.
Samalla kun lukee muiden julkaisuja, kannattaa niitä tallentaa itselleen muistiin. Jokaisella on tähän oma tapansa, mutta tässä hyvänä apuna toimivat erilaiset ilmaiset viitteidenhallintaohjelmat, joihin voi tallentaa kiinnostavia julkaisuja. Esimerkiksi meillä on käytössä Zotero. Zotero tunnistaa automaattisesti verkosta tutkimukset ja kirjat, ja ne voi helposti tallentaa sieltä omaan kirjastoon, jonne voi myös tehdä aihealueittain kansioita. Kansioita ja julkaisuja on myös mahdollista jakaa helposti kollegojen ja tutkimusryhmien välillä. Viitteidenhallintaohjelman systemaattinen käyttö helpottaa lisäksi kirjoitusvaiheessa, sillä sitä kautta voit palata hyödyllisiin julkaisuihin, joihin olet törmännyt lukiessasi. Lisäksi tätä kautta pystyt luomaan lähdeluettelon useiden eri viittaustyylien kuten APAn mukaisesti. Näissä kannattaa kuitenkin olla tarkkana ja tarkistaa lähteet vielä itse jälkikäteen.
Kirjavinkki!
Wendy Laura Belcher: Writing Your Journal Article in Twelve Weeks: A Guide to Academic Publishing Success
Kyseinen kirja on tarkoitettu erityisesti keskeneräisen, jo aloitetun artikkelin työstämiseen, mutta olemme molemmat kokeneet kirjan tarjoavan myös hyvin konkreettisia työkaluja kirjoittamisen aloittamiseen. Kirja sisältää ohjeita esimerkiksi artikkelin argumentin vahvistamiseen alleviivauksen kautta sekä tarkistuslistoja hyvän ja napakan abstraktin kirjoittamiseen.
Pinja & Terhi